Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Epäitsenäisyys Sofokleen sankareiden päätöksissä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Yleinen kirjallisuustiede, Kreikan kieli ja kirjallisuus (tutkielma on kahden oppiaineen yhteinen tutkielma) fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor.author Ovaska, Eero fi
dc.date.accessioned 2012-11-23T10:40:29Z
dc.date.available 2012-11-19 fi
dc.date.available 2012-11-23T10:40:29Z
dc.date.issued 2012-11-06 fi
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2012112310022 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37623
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielmani selvittää, kuinka Sofokleen sankareiden itsenäisyys kyseenalaistuu heidän päätöksenteossaan. Kun itsenäisyyttä pidetään vapautena ulkopuolisista vaikutteista, vallasta tai esikuvista sanakirjojen tapaan, tuskin mikään teko tai päätös voi olla täysin itsenäinen. Sofokleen sankareiden päätöksenteossa tällainen itsenäisyyden mahdollisuuden kyseenalaistava näkökohta on esillä monella tavalla. Tarkastelen sankareiden itsenäisyyttä heidän suhteessaan toimintaan, kielenkäyttöön ja toisiinsa jättäen huomioimatta tragedioiden uskonnollisen ja yliluonnollisen tason. Näytän, että sankareiden itsenäisyys kyseenalaistuu myös ilman tämän tason vaikutusta. Aineistonani on Sofokleen säilyneistä tragedioista viisi, Trakhiin naiset, Antigone, Filoktetes, Elektra ja Aias. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät tragedia Kuningas Oidipus sekä suurimmaksi osaksi tragedia Oidipus Kolonoksessa, joiden päätöksenteossa ei sankareiden itsenäisyyttä voida kyseenalaistaa niin selvästi eikä sankareita kuvata samalla tavoin kuin käsiteltävissä draamoissa, joissa useita päätöksentekijöitä kuvataan koko tai lähes koko päätöksentekoprosessiensa ajan, harkinnassa, päätöksenteon hetkillä ja seuraavissa tapahtumissa siten, että kysymys omaehtoisen toiminnan ja ulkopuolisten vaikutteiden suhteesta herää. Keskityn tarkastelemaan juuri tällaisia tragedioiden kohtia, sankareiden yksittäisiä päätöksiä. En analysoi tai tulkitse draamoja kokonaisuudessaan. Tutkielmani osoittaa, että Sofokleen sankareiden itsenäisyys heidän päätöksenteossaan kyseenalaistuu monin tavoin. Eri itsenäisyyden kyseenalaistamisen mahdollistavat tekijät vaikuttavat ja korostuvat eri draamoissa eri tavoin, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Trakhiin naisissa Deianeiran päätöksenteossa korostuu muutama Sofokleen sankareiden päätöksenteolle tyypillinen piirre: päätöksenteon välttämättömyys ja kiire sekä päätöksentekijän halut, tunteet ja epävarmuus. Kun nämä kytkeytyvät toisiinsa, kiire ja epävarmuus antavat halujen ja tunteiden lisäksi valtaa myös sattumalle ja muille vaikeasti hallittaville tekijöille. Tällaisia tekijöitä ovat Antigonessa Kreonin päätöksenteossa toiset ihmiset, Filokteteessa nimihenkilön ja Neoptolemoksen päätöksiin vaikuttavat roolit ja käyttäytymismallit ja Elektrassa lähes kaikkiin henkilöihin vaikuttava tietynlainen puhetapa. Aias-tragediassa moni näistä tekijöistä vaikuttaa ikään kuin toisin päin lisäten Aiaksen mahdollisuuksia itsenäiseen päätöksentekoon, vaikka samaan aikaan hänen itsenäisyytensä myös kyseenalaistuu. Näihin sankareiden itsenäisyyden kyseenalaistumiseen vaikuttaviin tekijöihin kytkeytyy tarkasteluissani kielenkäyttöön yleisemminkin liittyvä piirre, jota Jacques Derrida kutsuu intention olennaiseksi poissaoloksi lausuman aktuaalisuudesta. Sankareiden sanojen takana piilevä tarkoitus tai intentio saattaa paikoin hämärtyä myös heiltä itseltään, mikä tekee myös heistä omien sanojensa vastaanottajia. Nämä teoreettiset näkökohdat, joita Derrida kehittelee J. L. Austinin puheaktiteorian avulla, toisaalta selittävät joitakin havaintojani siitä, miksi sankareiden itsenäisyys voidaan kyseenalaistaa, ja toisaalta kertovat teoreettisesta esiymmärryksestäni tutkielmani aiheen suhteen. Sofokleen sankareiden itsenäisyys heidän päätöksenteossaan voidaan kyseenalaistaa kuitenkin myös ilman tätä teoreettista taustaa, minkä analyysini osoittavat. Tutkielmani esittää uuden näkökulman useisiin Sofokleen tragedioiden keskeisinä pidettyihin kohtiin lukemalla niitä sankareiden itsenäisyyttä silmällä pitäen. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Epäitsenäisyys Sofokleen sankareiden päätöksissä fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Riikonen, Hannu fi
dc.ths Korhonen, Kalle fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
epaitsen.pdf 408.6Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account