Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Perspectives on alcohol consumption in older adults

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, yleislääketiede ja perusterveydenhuolto en
dc.contributor.author Immonen, Sirpa fi
dc.date.accessioned 2012-11-23T11:02:37Z
dc.date.available 2012-12-04 fi
dc.date.available 2012-11-23T11:02:37Z
dc.date.issued 2012-12-14 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-8522-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37625
dc.description.abstract Alcohol use plays a part in the life of older adults, and can be assumed to be increasingly prominent in the future as the baby boomers age. Understanding alcohol consumption patterns and factors associated with risky drinking in the general population of older adults aids in detecting older adults who may suffer from the hazardous use of alcohol or alcohol use disorders. The present study assessed some issues in alcohol consumption among older adults: the prevalence of consumption and associated factors, older adults own reasoning for their alcohol consumption, the drinking of alcohol for medicinal purposes, and potentially inappropriate drug alcohol interactions. The data were gathered using a postal questionnaire sent to a stratified random sample of older adults aged ≥65 years in the City of Espoo. The number of respondents was 1 395 (71.6%). The mean age was 78 years and 62.7% were women. The guidelines of the American Geriatrics Society were used to define the at-risk drinking limits. The prevalence of alcohol consumption was 71.5% and at-risk drinking was estimated to be 10.8%; 20.6% among older men and 4.2% among women. At-risk alcohol consumption was more common in the youngest age groups and among men; 25.4% of men and 7.7% of women aged 65 70 years exceeded the at-risk drinking limit. Although the frequency and quantity of alcohol use declined with age, 18.9% of males aged 71 80 years and 11.3% aged 81 90 years exceeded the at-risk drinking limit. The corresponding figures among females were 2.5% and 1.4%. The respondents most common reasons for drinking were for having fun, celebration (58.7%), and for social reasons (54.2%). Of the respondents, the younger age groups reported more often than the older age groups that they used alcohol for having fun, celebration, and for social reasons . The proportion reporting drinking alcohol for medicinal purposes increased with age. Alcohol was consumed with meals in all age groups, although this was more common in younger age groups. A larger proportion of the at-risk users than the moderate users indicated that they were using alcohol because of meaningless life, in relieving anxiety, relieving loneliness, and relieving depression , as a pastime and because everybody uses it . The medicinal consumption of alcohol was more common in the oldest age group. Both genders used this self-medication equally. The most common conditions for which alcohol was used as a medicine were cardiovascular diseases, sleep disturbances, a common cold and indigestion. The concomitant use of drugs that have potential interactions with alcohol was common. Of the drug users, 62.2% also used alcohol. Among the at-risk users and moderate users , 42.2% and 34.9% were on drugs potentially causing significant interactions with alcohol. en
dc.description.abstract Alkoholi liittyy ikääntyneiden elämään ja voidaan olettaa sen painoarvon lisääntyvän suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ikääntyneiden alkoholinkäyttötapojen ja käyttöön liittyvien tekijöiden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan ne ikääntyneet, joille alkoholinkäyttö mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Tässä tutkimuksessa käsitellään ikääntyneiden alkoholin käytön yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä, ikääntyneiden itsensä ilmoittamia käytön syitä, alkoholin käyttöä lääkkeenä ja mahdollista lääkkeiden ja alkoholin haitallisen yhteiskäytön esiintymistä. Tutkimusjoukon muodostivat Espoon väestörekisteristä ositetulla satunnaisotannalla otetut ≥ 65 vuotiaat espoolaiset, joille lähetettiin postikysely. Vastauksia saatiin 1 395 ja vastausprosentti oli 71.6%. Vastaajien keski-ikä oli 78 vuotta, ja 62.7% oli naisia. Alkoholin riskikäytön raja määriteltiin Amerikan geriatriyhdistyksen suositusten mukaiseksi. Espoon väestöön suhteutettuna alkoholia käytti 71.5% vastaajista. Määritellyn alkoholinkäytön riskirajan ylitti 10.8%; 20.6% miehistä ja 4.2% naisista. Riskikäyttö oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa; 25.4% miehistä ja 7.7% naisista 65-70 -vuotiaiden ikäryhmässä ylitti määritellyn riskikäytön rajan. Vaikka molempien sukupuolten alkoholin käyttö väheni iän myötä, 18.9% 71-80 ja 11.3% 81-90 vuotiaista miehistä ylitti riskikäytön rajan. Vastaavat luvut naisilla olivat 2.5% ja 1.4%. Alkoholinkäytön yleisimmiksi syiksi ilmoitettiin hauskanpito ja juhliminen (58.7%) ja sosiaaliset tilanteet (54.2%). Vastaajien nuoremmat ikäryhmät ilmoittivat vanhempia useammin alkoholinkäyttönsä syiksi hauskanpidon, juhlan ja sosiaaliset tilanteet . Alkoholia lääkkeenä käyttävien osuus kasvoi iän myötä. Alkoholia käytettiin aterioiden yhteydessä kaikissa ikäryhmissä, joskin yleisemmin nuoremmissa ikäryhmissä. Riskikäyttäjät ilmoittivat käyttönsä syiksi kohtuukäyttäjiä useammin elämän tarkoituksettomuus , ahdistuksen lievittäminen , yksinäisyyden lievittäminen , masennuksen lievittäminen , ajankulu ja koska muutkin käyttävät . Alkoholin lääkinnällinen käyttö oli yleisempää vanhimmassa ikäryhmässä. Molemmat sukupuolet harjoittivat itselääkintää samalla tavoin. Yleisimmät alkoholilla lääkityt vaivat olivat sydän- ja verisuonisairaudet, unihäiriöt, vilustumissairaudet ja ruoansulatusvaivat. Alkoholin käyttö potentiaalisia yhteisvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden kanssa oli yleistä. Lääkityksen ohessa alkoholia käytti kaikkiaan 62.2% vastanneista ja potentiaalisesti yhteisvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden käyttäjistä alkoholia käytti riskikäyttäjistä 42.2% ja kohtuukäyttäjistä 34.9 %. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-8521-5 fi
dc.relation.isformatof Unigrafia: 2012 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject perusterveydenhuolto fi
dc.title Perspectives on alcohol consumption in older adults en
dc.title.alternative Näkökulmiä ikääntyneiden alkoholinkäyttöön fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Pitkälä, Kaisu fi
dc.ths Valvanne, Jaakko fi
dc.opn Arve, Seija fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
immonen_dissertation.pdf 748.9Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account