Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Perheet koulua valitsemassa : Kyselylomaketutkimus espoolaisperheiden yläkouluvalinnoista

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
perheetk.pdf 1.240Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012112610029
Vie RefWorksiin
Title: Perheet koulua valitsemassa : Kyselylomaketutkimus espoolaisperheiden yläkouluvalinnoista
Author: Koivuhovi, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: Master's thesis
Abstract: The Finnish comprehensive school system has got wide international recognition for its equality and quality. Yet, since 1990 s Finland among many other western countries has adapted a new neoliberal educational policy which challenges the grounds of the comprehensive school ideology. Instead of equality neo-liberal education policies emphasizes the market ideology and the competition. This study focuses on one of the consequences of the new educational policy, school choice. The detailed research questions were: 1) What kind of lower secondary school choices families in Espoo do and what kind of reasons do they give to their choices? 2) How do parents level of education and income explain their choices? 3) Do families that have made a different school choice differ in their attitudes towards choice? In addition the purpose of the study was to tests the measurement scales, which were used, for a prospective school choice survey. The study is part of a research project PASC, which examines the affiliation between parental educational strategies, social segregation and local school choice policies in Finland and Chile.

The data (N=441) was gathered with a questionnaire that was send by e-mail to the parents of 6th graders during the school year of 2010 2011. The respond rate was 23,8 %. The data was analysed using qualitative and quantitative methods. Reasons given to the choices were analysed using content analysis. Parents educational level and incomes were analysed by cross-tabs and chi-square- test. The summary variables of the attitudes were computed using factor analysis and differences in attitudes were analysed by analysis of variance.

As a result of the research four different kinds of school choice types were done (the nearest other than nearest school / emphasized non-emphasized class). The choice was different in all of these types according to parents level of education and income and the reasons behind their choices. Children whose parents had a high level of education and income applied for emphasized teaching more often than others. The role of the child in the school choice process varied in different school choice types. Families who had chosen emphasized class in their local or in distant school highlighted the child s opinion in the school choice process, whereas families who had applied for non-emphasized class stressed the importance of the friends in the choice process. One of the key reasons that families in all of the school choice types gave to their choice concerned the reputation of the school. Families who had chosen their local school stressed the good reputation of the chosen school whereas those who had applied for distant school had doubts about the reputation of their local school. The indicators and measurements of the school choice attitudes needs some further research.Tutkimus keskittyy perheiden yläkouluvalintaan Espoossa. Kouluvalinta on osa kouluvalintapolitiikaksi kutsuttua toimintapolitiikkaa, joka mahdollistui Suomessa 1990-luvun koululainsäädännön uudistusten myötä. Kouluvalintapolitiikka on katsottu ilmentävän uusliberalistista, ylikansallista koulutuspolitiikkaa, jonka on osoitettu haastaneen suomalaisen tasa-arvon perinteelle rakentuneen koulutuspolitiikan. Koulutuspoliittisten uudistusten myötä peruskoulun syntyyn liitetty mahdollisuuksien tasa-arvo sai rinnalleen uuden määritelmän tasa-arvosta, jossa yksilölliset oikeudet kykyjen mukaiseen opiskeluun korostuvat. 1990-luvun hajauttamiskehityksen myötä kuntien vastuu peruskoulutuksen järjestämisestä lisääntyi ja päätösvalta siitä, minkälaista toimintapolitiikkaa käytännössä toteutetaan, siirtyi kunnille. Kuntien välille onkin syntynyt suuria eroja oppilaaksioton säätelyssä ja toteutuksessa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kouluvalintoja Espoossa tehdään ja miten niitä perustellaan. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhempien koulutus- ja tulotaso vaikuttavat valintoihin ja analysoitiin koulutusta koskevien asenteiden yhteyttä valintoihin. Koulutusta koskevien asenteiden osalta oltiin kiinnostuneita siitä, näkyykö uuteen koulutuspolitiikkaan liitetty arvomaailman murros vanhempien asenteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös analysoida kouluvalintojen mittaamiseen liittyvää problematiikkaa jatkotutkimusta varten.

Tutkimuksen aineisto (N=441) kerättiin espoolaisvanhemmille lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla vuodenvaihteessa 2010 2011. Kokonaisvastausprosentti oli 23,8 %. Aineisto analysoitiin valintaperustelujen osalta tilastollisen sisällön erittelyn avulla ja vanhempien koulutus- ja tulotietojen osalta ristiintaulukoinnin ja Khiin neliön-testin avulla. Koulutuksellisten asenteiden summamuuttujat muodostettiin faktorianalyysin pohjalta ja asenteiden erot valinnoittain analysoitiin varianssianalyysilla.

Tutkimuksessa muodostettiin Espoon kouluvalintatilan mahdollistamista reiteistä (yleisopetus painotettu opetus / lähikoulu muu koulu) neljä erilaista kouluvalinnan tyyppiä, joiden suhteen valintaa tarkasteltiin. Kouluvalinta erosi valintatyypeittäin niin valintaperustelujen kuin vanhempien koulutus- ja tulotietojen kautta tarkasteltuna. Valintaperustelujen perusteella lapsen rooli kouluvalinnassa oli erilainen yleisopetuksen ja painotetun opetuksen valinneissa perheissä. Yleisopetuksen valinneiden perusteluissa korostui kavereiden vaikutus valintaan, kun taas painotetun opetuksen valinnassa keskiössä oli lapsen kiinnostus opetuspainotuksia kohtaan. Painotetun opetuksen valinnalla pyrittiin myös valikoimaan lapselle sopivia opiskelutovereita, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Tutkimuksen perusteella yksi keskeisimmistä kouluvalintaan vaikuttavista tekijöistä oli koulusta saatu vaikutelma. Lähikoulun valinneiden perheiden perusteluissa korostui koulun kokeminen hyväksi. Vastaavasti kaukaisempaan kouluun hakeneiden perusteluissa nousi esiin oman lähikoulun välttäminen siitä saadun huonon vaikutelman vuoksi. Vanhempien koulutustausta vaikutti merkittävimmin siihen, valitsiko lapsi yleisopetuksen vai painotetun opetuksen luokan. Aikaisempien tutkimusten tavoin painotetun opetuksen valinta oli tyypillisintä korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille. Koulutuksellisten asenteiden mittari vaatii jatkokehittelyä.
URI: URN:NBN:fi-fe2012112610029
http://hdl.handle.net/10138/37628
Date: 2012-10-02
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account