Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Early chronic airway disease in young and middle-aged smokers

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
toljamo_dissertation.pdf 502.0Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8454-6
Vie RefWorksiin
Title: Early chronic airway disease in young and middle-aged smokers
Author: Toljamo, Tuula
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Pulmonary Division, Helsinki University Central Hospital, Helsinki, FinlandLapland Central Hospital, Department of Medicine, Pulmonary Division, Rovaniemi, Finland
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is an under-diagnosed and life-threatening progressive disease. Early symptoms of COPD include excessive sputum production and chronic cough. The primary risk factor of this disease in the western world is smoking. COPD is confirmed by spirometry, which does not totally reveal reversible airway obstruction.

This study, conducted mainly in the Northern Finland, aimed to assess 1) smoking habits and smoking cessation in healthy middle-aged and young adults, 2) the prevalence of COPD and role of spirometry and prolonged respiratory symptoms in the diagnosis of COPD of smoking middle-aged adults, 3) the association of symptoms of chronic bronchitis with smoking habits in young adult males, and 4) to seek and to identify new potential biomarkers related to early COPD using non-hypothesis driven non-biased proteomics.

A two-year prospective study included two visits to evaluate symptoms in healthy cigarette smokers, to screen new COPD cases and to assess the success of smoking cessation using motivational counselling and pharmacological therapies. In addition, a quantitative cross-sectional questionnaire survey was conducted in 1163 male conscripts during their military service in Northern Finland. A lung tissue proteomic approach was used to identify new COPD biomarkers.

Spirometry revealed COPD by GOLD criteria in 11,0% and by national criteria in 15.3 % of originally asymptomatic chronic smokers. Further, chronic cough or sputum production was detected in 62.0% of the participants. After two years, 23.3% of adults had succeeded in quitting smoking. In young adults, 46.5% were daily smokers. The prevalence of self-reported chronic cough and sputum production was high in daily smokers (40.7%). The majority (60.2%) of the daily young smokers had made quit attempts and 46.9% of them had used nicotine replacement therapy (NRT).

Based on the lung tissue proteomics, surfactant protein A (SP-A) was one of the most highly elevated spots in the COPD lung. The plasma SP-A concentration was higher both in chronic smokers and in COPD as compared to the non-smokers, and declined significantly during 2-year follow-up in those who succeeded to quit smoking compared to those who continued to smoke.

To conclude there is remarkable burden of chronic bronchitis and COPD in the groups of chronic smokers who considered themselves as healthy. Motivational counselling seems to be successful, since over 23% of the adult smokers succeeded in stopping smoking. SP-A is a potential new biomarker for COPD although it needs further evaluation.Keuhkoahtaumatauti on kansantauti, jonka tärkein riski tekijä länsimaissa on tupakointi. Osa keuhkoahtaumatautia potevista on oireettomia, mutta tupakoijien pitkittynyt yskä ja sitkeä limaneritys saattavat viitata joko krooniseen keuhkoputkitulehdukseen tai keuhkoahtaumatautiin. Keuhkoahtaumatauti varmennetaan spirometria -tutkimuksella, jossa todetaan avaavalla lääkkeellä pääosin laukeamaton ahtauttava uloshengityksen tuuletusvaje.

Tämän pääosin Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen kohdejoukkona olivat tupakoivat keski-ikäiset aikuiset ja tupakoivat varusmiehet. Tutkimuksessa selvitettiin 1) keuhkoahtaumataudin esiintyvyyttä päivittäin tupakoivien aikuisten keskuudessa, 2) kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireiden esiintyvyyttä tupakanpolttajien keskuudessa, 3) tutkittavien onnistumista tupakoinnin lopettamisessa ja 4) löytöihin perustuvan proteomiikan keinoin mahdollisia keuhkoahtaumatautiin liittyviä biologisia merkkiaineita.

Tutkittavista runsaalla kymmenellä prosentilla todettiin keuhkoahtaumatauti käyttäen kansainvälisiä ja kansallisia kriteereitä. Lisäksi 62 %:lla oli pitkittynyttä yskää ja/tai limaneritystä. Kahden vuoden seurannassa joka viides keski-ikäisistä tutkittavista (23,3 %) lopetti tupakoinnin. Kaiken kaikkiaan liki puolet (46,5 %) varusmiehistä olivat päivittäistupakoijia ja melkein joka toisella heistä (40,7 %) esiintyi pitkittynyttä yskää ja limaneritystä. Huomattava osa tupakoivista varusmiehistä oli tehnyt lopetusyrityksiä (60,2 %) ja 46,9 % heistä oli käyttänyt nikotiinikorvaustuotteita lopetusyrityksissään.

Keuhkokudoksen proteomiikkaan perustuvien tutkimusten mukaan surfaktantti proteiini A (SP-A) on mahdollinen keuhkoahtaumatautiin liittyvä biomerkkiaine. Kohonneita SP-A pitoisuuksia todettiin keuhkoahtaumatautia potevien ysköksissä verrattuna vastaaviin kontrollinäytteiden pitoisuuksiin. Pitkään tupakoineiden tai keuhkoahtaumatautia potevien tutkittavien plasman SP-A pitoisuus oli korkeampi kuin vastaava pitoisuus tupakoimattomilla. Plasman SP-A pitoisuus laski tupakointinsa kahden vuoden seuranta-aikana lopettaneilla verrattuna tupakointiaan jatkavien vastaaviin arvoihin. Kroonisen keuhkoputkitulehdukseen viittaavat oireet ja keuhkoahtaumatauti ovat erittäin yleisiä itsensä oireettomaksi tuntevillakin pitkään tupakoineilla henkilöillä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8454-6
http://hdl.handle.net/10138/37632
Date: 2012-12-14
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account