Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Toimitiloista asumiseen – Alueen käyttötarkoituksen muutos Pitäjänmäen teollisuusalueella

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos fi
dc.contributor.author Malmström, Mikko fi
dc.date.accessioned 2012-12-03T13:00:32Z
dc.date.available 2012-12-03T13:00:32Z
dc.date.issued 2012-12-03
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37688
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). fi
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Helsinki University Library. Search HELKA online catalog (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). en
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Helsingfors universitets bibliotek. Sök i HELKA-databasen (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). sv
dc.description.abstract Yksi tätä aikaa koskettava merkittävä muutos on teollisuuden katoaminen kantakaupungeista ja nyt myös esikaupungeista. Teollisuuden siirtyminen yhä kauemmas kaupunkien keskustoista vapautti ja edelleen vapauttaa merkittävästi maata sijainnillisesti arvokkailta paikoilta, joita on nyt etenkin viime aikoina alettu valjastaa kokonaan uuteen käyttöön. Pitäjänmäen teollisuusalueen kohdalla kyse on teollisuuden muuton toisesta aallosta. Teollisuus on kerran siirtynyt uusille tilavammille maille pois keskustasta ja nyt se on poistumassa myös esikaupunkialueilta. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kahteen tutkimuskysymykseen: Mistä alueiden käyttötarkoituksen muutokset johtuvat entisillä teollisuusalueilla? Miten hyvin Pitäjänmäen teollisuusalue soveltuu asuinalueeksi? Menetelminä tutkielmassa ovat kirjallisuuskatsaus sekä passiivinen havainnointi tutkimusalueella. Alueen käyttötarkoituksen muutosta avaavaa yksittäistä termiä ei ole, mutta siihen liittyviä löytyy useita. Niistä tässä tutkielmassa on keskitytty gentrifikaatioon, Burgessin vyöhykemallin muutosten vyöhykkeeseen, urbaaneihin kesantoihin ja restrukturaatioon. Havainnointiosiossa alueen käyttötarkoituksen muutos näkyy konkreettisesti alueiden muutoksena teollisuudesta asumiseen. Havainnointitutkimuksen kohteeksi valikoituivat Strömbergin asuinalue ja Kutomotien alue Pitäjänmäessä. Näiden lisäksi havainnoitiin myös kahta teollisuusalueen viereistä asuinaluetta, Talinlehtoa ja Pajamäkeä, jotta voitaisiin löytää eroavaisuudet teollisuusalueelle rakennetun asuinalueen ja tavallisemman asuinalueen välillä. Alueiden käyttötarkoituksen muutoksiin entisillä teollisuusalueilla vaikuttaa kaksi toisiaan tukevaa seikkaa. Teollisuuden siirryttyä yhä kauemmas kaupunkien keskustoista se on jättänyt jälkeensä tyhjillään olevia käyttökelpoisia rakennuksia. Teollisuusrakennusten säilyminen on vaatinut pitkällisen taistelun rakennussuojelun puolesta. Merkitsevää on ollut yleisen suunnitteluideologian vaihtuminen vanhojen rakenteiden arvostamisen suuntaan. Toisaalta yhtä tärkeä tekijä ovat olleet ihmisten individualismin kaipuu asumisessa sekä asumismieltymysten muutos. Näissä asioissa etujoukossa on kulkenut kaupungeissa asuva niin sanottu luova luokka. Pitäjänmäen teollisuusalueen soveltuvuutta asuinalueeksi selvitettiin valituilla asuinalueilla suoritetun havainnoinnin perusteella. Havainnointipisteytyksen perusteella saatiin teollisuusalueella sijaitsevien asuinalueiden kesken kaksijakoinen tulos. Kutomotien tuore muutosalue jää alueista selvästi heikoimmaksi. Alueen heikkoudeksi osoittautunut tilan puute on seurausta teollisuusrakennusten säilyttämis- ja uusiokäyttötrendistä, joka on estänyt suurempien muutosten teon alueella. Toisaalta Strömbergin asuinalueen hyvä menestys verrattuna sitä pitkälti vastaavaan Talinlehdon asuinalueeseen osoittaa, että normaalien kerrostalojen rakentaminen teollisuusalueelle toimivaksi kokonaisuudeksi on mahdollista, kunhan niistä koostuva asuinalue ja sitä ympäröivät kadut suunnitellaan kokonaisuudessaan hyvin. fi
dc.description.abstract One significant contemporary change is the disappearance of the industry from the downtown areas and now also from suburbs. By moving further away from the city centers, the industry freed and is still freeing valuable land that has lately been harnessed to whole new purposes. The industrial district of Pitäjänmäki is now experiencing the second wave of the industrial movement. The industry has once moved away from the center to new and more spacious areas and now it is moving away also from the suburbs. The aim of the study is to find answers to the next two questions: What is the reason for the areal changes of use in the former industrial areas? How well is the industrial area of Pitäjänmäki suitable for housing? Methods of the study are literature review and passive observation in the study area. There is no single term for the areal change of use but many related terms can be found. Regarding the terms the study concentrates on the gentrification, the zone of transition of the concentric zone model of Burgess, the urban fallows and the restructuration. In the observation part the areal change of use is seen concretely in the areal changes from industry to housing. Strömberg living area and Kutomotie area were chosen as subjects of the observation study. In addition two residential areas next to the industrial area, Talinlehto and Pajamäki, were observed in order to find the differences between the residential area built in the industrial area and the more ordinary residential area. There are two things, that support each other, that have an effect on the areal changes of use in the former industrial areas. After moving further away from the city centers the industry has left behind unoccupied usable buildings. It has required a prolonged battle for conservation in order to save the industrial buildings. The change of the general planning ideology to the direction of valuing the old structures has been significant. On the other hand the desire of individualism in housing and the change of housing preferences have been equally important. The so called creative class living in the cities has been in the vanguard of the progress. The suitability of the industrial area of Pitäjänmäki as an housing area was studied by observing the chosen residential areas. According to the points given in the observation the result was bipartite amongst the residential areas situated inside the industrial area. Kutomotie area, the recent area of change, is clearly the weakest of the study areas. The lack of space is the main weakness of the area and it is caused by the trend of preserving and reusing the industrial buildings which prevents the major changes in the area. On the other hand the success of the Strömberg residential area compared to the similar residential area of Talinlehto shows that it is possible to build normal blocks of flats in the industrial areas as functional wholes as long as the residential area and the surrounding streets are well planned. fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Toimitiloista asumiseen – Alueen käyttötarkoituksen muutos Pitäjänmäen teollisuusalueella fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.subject.discipline Maantiede fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account