Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tapaustutkimus khatin viljelyn sosioekonomisista syistä ja seurauksista sekä naisten näkökulmasta Abayen alueella, Wondo Genetissä, Etiopiassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos fi
dc.contributor.author Nikkinen, Hanne fi
dc.date.accessioned 2012-12-04T13:00:22Z
dc.date.available 2012-12-04T13:00:22Z
dc.date.issued 2012-12-04
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37697
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). fi
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Helsinki University Library. Search HELKA online catalog (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). en
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Helsingfors universitets bibliotek. Sök i HELKA-databasen (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). sv
dc.description.abstract Khat (Catha Edulis) on monelle länsimaiselle vielä tuntematon kasvi. Itä-Afrikassa se on sen sijaan yksi tärkeimmistä viljelykasveista heti kahvin jälkeen. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisen khatista tekee sen lievästi huumaava vaikutus ja siitä syntynyt keskustelu niin tutkijoiden kuin poliittisten päättäjien keskuudessa. Keskustelussa on lähes täysin unohdettu itäafrikkalaiset viljelijät ja khatin viljelyn vaikutus heihin. Tutkimuksessani halusin tämän takia paneutua khatin viljelyn sosioekonomisiin syihin ja seurauksiin paikallistasolla. Koska khatin viljelyä pidetään aiempien tutkimuksen perusteella vahvasti sukupuolijakautuneena, halusin lisäksi selvittää miten khatin viljely vaikuttaa naisiin. Tutkimuksen suoritin olemassa olevaan aineistoon paneutumalla ja kolmen kuukauden kenttätyöllä Etiopiassa, Wondo Genetin alueella. Aiemman tutkimuksen pohjalta loin teoriakehyksen khatin viljelyn syistä ja seurauksista sekä khatin vaikutuksista naisiin. Kenttätyön aikana kerätyn aineiston avulla vertasin viitekehyksen paikkansapitävyyttä Wondo Genetin alueella sijaitsevassa Abayen capellessa. Tutkimusta varten keräsin kolme viranomaishaastattelua, kymmenen teemahaastattelua viljelijöiltä, kolme ryhmähaastattelua yhteensä 24 naiselta ja 50 lomakekyselyä. Lisäksi käytin aineistossa apuna havainnointia. Jouduin kielieron takia käyttämään kaikissa haastatteluissa ja lomakekyselyssä tulkkia. Teemahaastatteluista ja ryhmähaastatteluista kerätyn aineiston analysoinnissa käytin avuksi teemoittelua. Lomakekyselyn tulokset taulukoin SPSS:n ja niiden analysoinnissa käytin ristiintaulukointia ja korrelaatiokertoimien testaamista. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat osittain linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta niissä on myös eroja. Khatin viljelyn yleistymisen taustalla vaikuttaa erityisesti vaihtoehtojen puute. Abayessa khat oli ainut kasvi, jolla perheet kokivat mahdolliseksi selviytyä. Taustalla tässä ovat, Etiopiassa toisen yleisen satokasvin kahvin, alhainen hinta ja muiden kasvien kohdalla kehittymätön kuljetusjärjestelmä. Aiemmissa tutkimuksissa puhuttu khatin helppohoitoisuus ei toteutunut alueella. Jossain asioissa, kuten taimien saannissa khat oli lomakekyselyn pohjalta paremmassa asemassa, mutta esimerkiksi kasvisaurauksien kohdalla khatilla on samalla tavalla ongelmaa kuin muilla kasveilla. Khatin vaikutukset olivat pääasiassa positiivisia. Aiemmissa tutkimuksissa paljon puhuttua khatin yleistynyttä käyttöä ei ollut havaittavissa. Kaikkiaan 87.stä haastatellusta kuusi kertoi käyttävänsä khatia. Vähäisestä khatin käytöstä johtuen khatin käytön negatiiviset vaikutukset eivät olleet alueella ajankohtaisia. Tästä kertoi myös viljelijöiden asennemuutos khat-myönteisempään suuntaan. Khatin positiivisia vaikutuksia alueelle osoittaa hyvä varallisuus ja uudet liiketoiminnat. Aiemmat tutkimukset sanovat khatin käytön vaikuttavan negatiivisesti naisten tilanteeseen. Abayessa tämä ei näyttänyt täysin toteutuvan. Khat-kauppa oli muun muassa lisännyt naisten työmahdollisuuksia ja helpottanut Bashassa naisten lainansaantia. Ristiriita khatin vaikutuksesta naisiin koskee lähinnä perheiden tulojakoa. Teemahaastatteluissa ja ryhmähaastatteluissa naiset sanoivat olevansa miehiä huonommassa asemassa khat-tuloja ajatellen, mutta lomakekyselyn tuloksien pohjalta naisilla on, jopa paremmin käytössä rahaa kuin miehillä. Kaikkien haastateltavien kesken tärkeimmäksi menoeräksi nousi ruoka. Tämä osoittaa, että myös miehet ovat mukana ruuan hankinnassa. Aiheen laajuuden takia tulokseni eivät ole yleistettävissä koko Etiopiaa koskeviksi vaan toimivat enemmän Abayen alueen tilannetta kuvaavana. Tutkimusta khatin ja sosioekonomisten tekijöiden välillä olisi hyvä jatkaa, sillä viljelijöiden taloudellinen riippuvuus khatista vaikuttaa olevan suurta. Jatkotutkimuksen kannalta tärkeää olisi päästä vertaamaan khatia ja muita kasveja viljelevien alueiden eroja. Tämä voisi antaa uusia mahdollisuuksia vähentää tuota riippuvuutta. fi
dc.description.abstract Many western people are unfamiliar with khat (Catha Edulis). In East-Africa khat is instead one of the most important cash crops. Khat is mildly narcotic and that’s why it is nowadays much debated subject in research and politics. Even though there is much debate about khat East-African small farmers who are dependent on khat are often forgotten from the debate. Small farmers are important part of the khat production and that is why I decided to concentrate on socio-economic causes and consequences of the khat cultivation to small scale farmers. Previous studies show negative effects of khat cultivation to women. That is why I decided to look closer khat cultivation’s effects to women. Research was done in two parts. First I explored the previous literature and after that I did collect data from Wondo genet, Ethiopia. Field work lasted 3 months. From the previous literature I made theoretical framework about khat cultivation’s causes and consequences to farmers and women. After collecting data from the field I did compare how well theoretical framework describes reality in Wondo Genet area, Abaye.peasant association. For the comparison I did collect three interviews from official workers in Wondo Genet, ten thematic interviews from farmers, three group interviews from 24 women and 50 questionnaires. I used observation to give deeper insight. Because of the differences in spoken languages I had to use translator in interviews. I analyzed thematic interviews and group discussions with the help of type casting. Questionnaires I typed to SPSS and I analyzed materials with cross tabulations and correlations. Results from the research are partly in line with previous results, but there are also differences. Biggest reason to cultivate khat was that there is no other alternative. In Abaye khat is only plant that gives enough income for families to survive. This is because coffee price is too small and for other plants there aren’t any functional transport networks. Previous studies say that khat is easy to handle. That is not true in Abaye. Questionnaires results tell that some parts khat is better than other plants, but other parts not. For example khat seedlings are easy to get. You can find them even for free. But khat is not as resistant for plant diseases as it has been said. Khat’s effects are mainly positive. Previous studies say that khat use is common with farmers. This is not true in Abaye. There was together 87 interviews and only six people told that they use khat. Because of the limited use of khat, the negative effects of khat use where not present in research area. Attitude change to more positive direction tells the same story. Positive effects of khat cultivation, where better income than in other peasant associations and new business opportunities. It is said that khat cultivation has negative effect to women. In my research area this didn’t seem to be true. Khat-trade did open new business opportunities for women and did make it easier to get loan, especially in Basha. Contradiction did concern mainly income distribution in family. In thematic interviews and group discussions women did say that men are using the khat money, but questionnaires did demonstrate that women have more money in their use than men have. Biggest expenditure for both men and women where food. It shows that men are taking part to cover the food costs. Because of the wide extent of the research results are not to be generalized. Results work best to describe the situation in the study area. Farmer’s dependence on khat is high and because of that there is need to find new ways to help farmers to reduce the dependence. With comparing khat-producer areas and non-producer areas it might be possible to find those ways. fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Tapaustutkimus khatin viljelyn sosioekonomisista syistä ja seurauksista sekä naisten näkökulmasta Abayen alueella, Wondo Genetissä, Etiopiassa fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.subject.discipline Aluetiede fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account