Työntekijän sananvapauden rajat työsuhteessa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Rautakorpi, Matti
dc.date.accessioned 2012-11-26T14:14:34Z
dc.date.accessioned 2015-08-07T10:13:56Z
dc.date.available 2015-08-07T21:00:23Z
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508062753
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37708
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä hahmottamaan millaisia rajoitteita työsopimussuhde voi asettaa työntekijän sananvapauden käytölle. Lähtökohtana ovat erityisesti työsopimuslain 3.1 §:n asettama lojaliteettivelvoite, sekä perustuslain 12 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan turvaama sananvapaus. Myös työnantajan direktio-oikeutta, lainsäädännössä määrättyä salassapitovelvollisuutta ja työntekijän salassapitosopimuksia tarkastellaan siltä osin kun niillä on vaikutusta työntekijän sananvapauteen työsuhteen kannalta. Esiin nostetaan myös esimerkkeinä yliopistolain, muutamien työehtosopimusten sekä sananvapausrikosten vaikutus työntekijän sananvapauteen. Tämän lisäksi esitellään työnantajalla käytössään olevat sanktiokeinot sananvapauden väärinkäyttötapauksissa. Aihetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, tukeutuen myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Myös relevanttia suomalaista oikeuskäytäntöä on mukana. Koska työsuhde on yleensä kahden yksityisen tahon välinen sopimus, on tulkinnassa huomioitava perus- ja ihmisoikeuksien horisontaalivaikutus, joka on oppina varsin vakiintumaton ja kotimaisessa oikeuskäytännössä työsuhteen ja sananvapauden välillä vähän sovellettu. Arviointi on keskittynyt työntekijän moitittavan käyttäytymisen kokonaisarviointiin ja perusoikeuksia ei ole otettu punninnassa juurikaan huomion. Virkamiesten osalta myös sananvapautta perusoikeutena on oikeuskäytännössä enemmälti arvioitu, koska virkamiesten osalta perusoikeuksilla on katsottu olevan suora vertikaalinen vaikuttavuus. Tulkinnassa voidaan käyttää jossain määrin apuna myös näitä ratkaisuja. Tutkielmassa esitetään useita tilanteita, joissa sananvapaus olisi otettava huomioon, vaikka työsuhde sopimussuhteena onkin kahden yksityisen välinen suhde johon perus- ja ihmisoikeuksien ei ole perinteisesti katsottu ulottuvan. Aihepiirin tapauskohtaisuudesta riippuen on mahdotonta esittää eksakteja sääntöjä jotka soveltuisivat samalla tapaa erilaisiin tilanteisiin. On kuitenkin mahdollista löytää suuntaviivoja ja pyrkiä esittämään tiettyjä yleistyksiä siitä, milloin puuttuminen työntekijän sananvapauteen on hyväksyttävää. Ratkaisevaksi puuttumisen oikeutusta pohdittaessa nousee lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista johdettavin suuntaviivoin se, onko puuttumisella sananvapauteen ollut hyväksyttävä tarkoitus, onko se ollut oikeasuhtaista ja millainen yhteiskunnallinen intressi sananvapauden käyttämisellä on saavutettu. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Työntekijän sananvapauden rajat työsuhteessa fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Labour law en
dc.subject.discipline Työoikeus fi
dc.subject.discipline Arbetsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508062753

Files in this item

Files Size Format View
gradufinal.pdf 818.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record