Huoltajien yhteistoimintavelvollisuus

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Hannula, Taina
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508062766
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37794
dc.description.abstract Tarkastelen tutkielmassani yhteishuollon edellyttämää huoltajien yhteistoimintavelvollisuutta. Nykyään yhteishuollosta on muodostunut ihanne, jolla pyritään turvaamaan lapsen läheinen suhde molempiin vanhempiinsa. Silloin, kun lapsi on yhteishuollossa, niin huoltajilla on velvollisuus yhdessä vastata lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tehdä yhdessä lasta koskevat päätökset. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin mahdollista poiketa, jos erityislainsäädännössä on niin säädetty tai jos huoltaja on estynyt osallistumaan päätöksentekoon. Kuitenkin merkittävistä lasta koskevista asioista on aina päätettävä yhdessä, ellei lapsen etu toisin vaadi. Lisäksi lapsella itsellään on vähintään oikeus tulla kuulluksi ja joissakin tapauksissa joko myötä- tai itsemääräämisoikeus henkilöään koskevissa asioissa. Silloin, kun vanhemmat ovat eronneet, niin kaikista lasta koskevista päätöksistä ei mitenkään ole mahdollista päättää yhdessä. Tällöin vastuu lapsen käytännöllisestä huolenpidosta (ruoka, vaatetus jne.) kuuluu sille huoltajalle, jonka luona lapsi kulloinkin on. Yhteishuollon sisällöksi jää pitkälti lasta koskevista tärkeistä asioista päättäminen. Yhteistoimintaa edellyttäviä päätöksiä ovat lapsenhuoltolain esitöiden mukaan päätökset lapsen asuinpaikasta, koulutuksesta ja merkittävistä terveydenhoidollisista toimenpiteistä. Huoltajien yhteistoiminnasta säännellään yhä enemmän myös erityislainsäädännössä, jossa on säännöksiä lapsen uskonnosta, passista, nimestä, kansalaisuudesta ja terveydenhoidosta. Nämä erityissäännökset ovat yleensä myös täsmällisempiä ja antavat joissakin tapauksissa toissijaisen ratkaisuvallan lapsen äidille. Yhteistoimintavelvollisuuden haasteeksi muodostuu tilanne, jossa huoltajat ovat erimielisiä jostakin lasta koskevasta merkittävästä päätöksestä, eikä lainsäädännöstä löydy ratkaisua tilanteeseen. Huoltajien tulisi tällöin kyetä ratkaisemaan asia keskenään, eikä esimerkiksi mikään viranomainen voi toteuttaa toisen huoltajan yksipuolista päätöstä tai tehdä päätöstä huoltajien puolesta. Jos huoltaja on oikeudettomasti yksin tehnyt yhteistoiminnan alaisen päätöksen, niin päätöksenteosta syrjäytetyn huoltajan on lähtökohtaisesti itse reagoitava tilanteeseen ja vaadittava päätöksen kumoamista tai keskeyttämistä. Viimesijaisena ratkaisuna on asian vieminen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa koskevilla tuomioistuinprosesseilla on kuitenkin taipumusta venyä hyvinkin pitkiksi (keskimäärin 8 kuukautta), joten sitä on vaikea nähdä lapsen edun mukaisena ratkaisuna. Tuomioistuimella on kuitenkin käytettävissään varsin laaja valikoima ratkaisuvaihtoehtoja. Käyttökelpoisena ratkaisuna voi olla niin sanottu työnjakoyhteishuolto, jolla tuomioistuin erittelee huoltajien päätösvaltaa koskemaan tiettyjä lasta koskevia päätöksiä siten, että erimielisyyttä aiheuttavat kysymykset voidaan antaa toisen huoltajan yksin päätettäviksi niin, että lapsen huolto säilyy silti yhteisenä. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Huoltajien yhteistoimintavelvollisuus fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Family and inheritance law en
dc.subject.discipline Perhe- ja jäämistöoikeus fi
dc.subject.discipline Familje- och kvarlåtenskapsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508062766

Files in this item

Files Size Format View
gradu-valmis.pdf 471.4Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record