Arbetsrelaterat psykiskt välmående hos forskare : upplevelser från ett finskt forskningsinstitut som övergått till en matrisstruktur

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272288
Julkaisun nimi: Arbetsrelaterat psykiskt välmående hos forskare : upplevelser från ett finskt forskningsinstitut som övergått till en matrisstruktur
Toissijainen nimi: Tutkijoiden psyykkinen työhyvinvointi : kokemuksia suomalaisesta, matriisimalliin siirtyneestä tutkimuslaitoksesta
Tekijä: Assmuth, Sarah Helena Isabel
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2012
Kieli: swe
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272288
http://hdl.handle.net/10138/37808
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Social Psychology
Sosiaalipsykologia
Socialpsykologi
Tiivistelmä: Arbetsrelaterat välmående är väsentligt för att upprätthålla arbetstagares psykiska och fysiska hälsa. Målet med denna avhandling är att undersöka hur forskare upplever arbetsrelaterat välmående. Fokus ligger på det psykiska välmåendet. Forskningsmaterialet består av intervjuer med sju forskare, vilka arbetar i ett finskt, statligt forskningsinstitut som år 2008 har övergått till en matrisstruktur. Materialet analyseras enligt teoristyrd innehållsanalys. Som teoretisk bakgrund används Edward Decis och Richard Ryans teori om självbestämmande samt Arnold Bakkers och Evangelia Demeroutis modell om arbetets krav och arbetets kraftkällor. Vid den tidpunkt då intervjuerna gjordes verkar kraven överväga kraftkällorna i de intervjuade forskarnas arbete. Dessa forskare upplever att faktorer som balans mellan arbete och fritid, en positiv arbetsgemenskap, omväxling i arbetet och i karriären, arbetets meningsfullhet samt ett kontrollerbart arbete främjar arbetsrelaterat välmående. I den matrisorganisation där forskarna arbetar upplevs dock resursbrist, ökande rollförväntningar, flerprojektarbete samt organisationsförändringar och oklara mål öka arbetspressen och minska arbetsmotivationen samt arbetsglädjen. Då forskningsresultaten speglas mot de ovan nämnda teorierna kan det konstateras att teorierna lyfter fram flera aspekter som verkar vara väsentliga också för dessa forskares arbetsrelaterade välmående. Exempelvis behovet av självbestämmanderätt, tillhörighet och en känsla av kompetens, vars betydelse för välmående lyfts fram i teorin om självbestämmande, syns även i de analyserade forskarintervjuerna. Det som teorierna dock inte betonar är betydelsen av organisationens aktuella situation för det arbetsrelaterade välmåendet. Teorierna lägger inte heller stor vikt vid den betydelse som arbetstagarens personliga egenskaper kan ha för hur faktorer påverkar hans arbetsrelaterade välmående. I intervjuerna framgår också vikten av att arbetet känns som en naturlig del av vardagen och att det finns en balans mellan arbete och fritid. Speciellt i modellen om arbetets krav och arbetets kraftkällor betonas inte betydelsen av arbetsrelaterade faktorers relation till fritidsrelaterade faktorer. Denna relation kan dock i hög grad påverka vilken inverkan olika faktorer har på det arbetsrelaterade välmåendet.Työhyvinvointi on oleellinen tekijä, joka ylläpitää työntekijän psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Tämän tutkielman tavoite on tutkia, miten tutkijat kokevat psyykkisen työhyvinvoinnin. Tutkimusmateriaali koostuu seitsemästä tutkijahaastattelusta. Nämä seitsemän tutkijaa työskentelevät suomalaisessa tutkimuslaitoksessa, joka vuonna 2008 on siirtynyt matriisiorganisaatiomalliin. Materiaalia analysoidaan käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreeettisena taustana käytetään Edward Decin ja Richard Ryanin itsemääräytymisteoriaa ja Arnold Bakkerin ja Evangelia Demeroutiksen kehittämää työn vaatimukset ja työn voimavarat -mallia. Haastatteluajankohtana tutkijoiden työn vaatimukset näyttävät ylittävän työn voimavarat. Haastatellut tutkijat kokevat, että sellaiset tekijät kuten tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, positiivinen työyhteisö, vaihtelu työssä ja uralla, työn merkityksellisyys ja työn hallitttavuus edistävät työhyvinvointia. Kuitenkin tutkijat näyttävät kokevan, että kyseisessä matriisiorganisaatiossa, jossa he työskentelevät, resurssien puute, lisääntyvät roolivaatimukset, moniprojektityö sekä organisaatiomuutokset ja epäselvät tavoitteet lisäävät työpaineita ja vähentävät työmotivaatiota ja työiloa. Kun tutkimustuloksia suhteutetaan yllä mainittuihin teorioihin, tällöin voidaan todeta, että teoriat nostavat esiin monta tekijää, jotka vaikuttavat olevan tärkeitä myös haastateltujen tutkijoiden työhyvinvoinnille. Autonomian, yhteenkuuluvuuden ja pätevyyden tarve, joiden hyvinvointiin liittyvän merkityksen itsemääräytymisteoria nostaa esiin, näkyvät myös analysoiduissa tutkijahaastatteluissa. Tarkastellut teoriat eivät kuitenkaan käsittele organisaation ajankohtaisen tilanteen merkitystä työhyvinvoinnille. Ne eivät myöskään painota työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitystä sille, miten tietyt tekijät vaikuttavat hänen työhyvinvointiinsa. Haastatteluissa nousee myös esiin, että on tärkeätä, että työ tuntuu luontevalta osalta arkea ja että työn ja vapaa-ajan välillä on tasapaino. Erityisesti työn vaatimusten ja työn voimavarojen mallissa työhön liittyvien tekijöiden yhteyttä vapaa-aikaan liittyviin tekijöihin ei nosteta esiin. Tämä yhteys voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten tietyt tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
graduSarahA.pdf 1021.KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot