Toimittajien ja keskijohdon kokemukset ja selviytyminen työttömyydessä 1990-luvun alkupuolen laman aikana : Ammattiryhmiä vertaileva pitkittäistutkimus

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6598-9
Titel: Toimittajien ja keskijohdon kokemukset ja selviytyminen työttömyydessä 1990-luvun alkupuolen laman aikana : Ammattiryhmiä vertaileva pitkittäistutkimus
Författare: Raito, Petteri
Medarbetare: Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2013-01-25
Språk: fi
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6598-9
http://hdl.handle.net/10138/37856
Nivå: Doktorsavhandling (monografi)
Abstrakt: HOW JOURNALISTS AND MANAGERS COPED WITH UNEMPLOYMENT DURING THE ECONOMIC RECESSION IN FINLAND IN 1990-1995 The aim of this study was to examine the relationship between occupational background and reactions to, experiences of, and ability to cope with unemployment, and the strategies for re-employment among journalists and upper-middle level managers. Social and economic context, career phase and life course perspectives were also taken into account. In general, the purpose was to deepen the understanding of unemployment as a multifaceted phenomenon, and to contribute to and to make more specific the results of previous studies on unemployment. This study makes use of three theoretical approaches: the theory of social exclusion (Kronauer, 1998), Marie Jahoda s relative latent deprivation hypothesis (1982) and David Fryer s agency restriction hypothesis (1984). Longitudinal qualitative data (N=34) were collected in 1993 and 1995, and included stories told in interviews and written texts by the unemployed journalists, managers, and young professionals in these two occupational fields. The analysis was based on a classification of themes by type, and included comparisons between the two occupational groups, and comparisons by sex, age, and career stage. Tools from textual analysis were also used in order to understand the possible intentions in the narratives of the individuals in the study. The data were supplemented with a follow-up inquiry in 2011. The results can be understood first as relationships which are proved by the data, and secondly as assumptions concerning the relationship between unemployment and coping on the general level. The main outcome was that occupational background and identity constitute the most important foundations on which the journalists and managers in the study at a group level based their different choices and strategies for coping with the labour market and even with long-term unemployment. The specific feature of journalists lay in their ability to work as freelancers, which gave them the chance to earn a modest living and a relative advantage on the route back to full employment, but which, after repeated failures to sell their work, did not stop their mental well-being from declining to the same low level as was seen in the group of managers who, after losing their jobs, were transferred directly into a state of non-employment. This study suggests that occupational background should be included as a variable in studies on unemployment. Career choices and orientation should also be considered. The rule was, with minor exceptions, that unemployment is related to a deterioration of mental well-being and an impairment of the ability to function. However, only the collapse of mental well-being seemed to bring an end to individual active functioning, and it is this which can be considered to cause a high risk of social exclusion. The analysis of the qualitative data also revealed differences in well-being as a consequence of the type of lay-off and the social mechanisms for implementing it. An experience of shock was described when an individual or a small group of individuals was made redundant, whereas individuals facing a collective lay-off were free from the experience of shock and the sharp decline in mental well-being. The result is interpreted in terms of the social segregation and negative classification of unemployed people, which were found to be least apparent in situations of collective lay-off. Knowledge of unfairness in the redundancy process may also be related to the formation of a negative experience of unemployment. The experiences of redundancy and unemployment may also have long-lasting negative consequences on mental well-being and coping behaviour. Unemployment is deprivative by nature, but some individuals were able to use constructive strategies effectively or otherwise to cope well. Coping is best understood as a process in which active and passive phases, and cognitive and emotional coping strategies, fluctuate in relation to the possibilities and restrictions observed and experienced in the environment including in the labour market, different levels of social interaction, with family, friends and authorities, and economic factors. Even with the limited data there was a wide range of reactions to and experiences of unemployment at a group and an individual level. The most important form of social support was social inclusion and the constancy and continuity of interaction, including the experience of being approved of as a person and not disapproved of because of one s unemployment. The approval of personal choices and informational support were found to be supportive especially in relation to coping behaviour. If the social segregation led to resignation, this made coping more complicated, especially if, after redundancy, this occurred in the family setting. Social loneliness was found to be a difficult position because of the absence of supportive impulses. Men and women s reactions to unemployment did not differ at the group level, but gender roles restricted and complicated women s professional efforts in searching for a job and finding new employment. The factors which are related to unemployment becoming a problematic experience were found most often in the group of people who were attached to their careers. The main theoretical result of this study is that the theory of social exclusion (understood as considering mechanisms operating at a societal level), the hypothesis of relative latent deprivation (in which employment is treated as an institution) and the agency restriction hypothesis (which effectively operates on individual level) are not complete theoretical structures per se. On the contrary, they can be seen and used as complementary perspectives when studying unemployment. The most important implication of this study is the significance of occupational background, learned professional skills and internalized occupational self-concepts, which should be seen as a starting point in the formation of job market interventions. The possibility to cope with unemployment was found to be supportive in itself, and it also led to active behaviour in the job market. It is highly likely that, from the point of view of an unemployed person, the most beneficial form of institutional support is to give possibilities and tools to cope with unemployment and, particularly, to find a new job, instead of to impose restrictions or use economic sanctions. The main sources used are the studies on unemployment by Marie Jahoda, David Fryer, Peter Warr, Martin Kronauer, Thomas Kieselbach, Kari Vähätalo and Eero Lahelma.Tämän tutkimuksen mukaan työttömyydessä selviytyminen on ymmärrettävissä prosessiksi, jossa aktiiviset ja passiiviset vaiheet vuorottelevat toimintaympäristössä havaittujen mahdollisuuksien ja toiminnasta saatujen kokemusten mukaan. Yksilöt eivät siten ole joko aktiivisia tai passiivisia, vaan selviytymisen tyyppi voi 3-4 vuoden aikana edetä hyvää selviytymistä indikoivasta aktiivisesta toiminnasta työmarkkinoilla kasautuneiden epäonnistumisten jälkeen vetäytymiseen ja siitä mahdollisuuksien menettämisen kokemuksen jälkeen alistumiseen. Se ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan uusien mahdollisuuksien työmarkkinoilla havaitsemisen, niihin tarttumisen ja onnistumisten jälkeen voidaan jälleen palata selviytyjän rooliin. Tässä tutkimuksessa selviytymistä tarkasteltiin kahta ammattiryhmää eli työttömiä toimittajia ja keskitason johtavista asemista työttömiksi jääneitä päälliköitä 1990-luvun alkupuolen lamakontekstissa vertaillen. Päätuloksen mukaan ammattitausta, uralla kertynyt osaaminen ja niihin nojaava ammatti-identiteetti muodostivat tärkeimmän perustan työmarkkinoilla tehdyille valinnoille molemmissa ammattiryhmissä myös työttömyyden pitkittyessä. Työttömyyden ongelma pyrittiin ratkaisemaan aikaisemman työuran mukaiseen toimittajan ja päällikön osaamiseen ja identiteettiin nojaten ja sen mukaista toimittajan ja päällikön asemaa tavoitellen. Tutkimus osoittaa subjektiivisen selviytymiskäyttäytymisen nojaavan koettuihin vahvuuksiin. Ammatillinen uudelleensuuntautuminen on työttömänä yksilötasolla suurempi muutosasetelma kuin yleisesti on otaksuttu. Moderoivista tekijöistä selviytymistä edisti kohtuullisena säilyvä taloustilanne. Ansiosidonnainen työttömyysturva piti työttömyyden kokemuksen suhteellisen kurjistumisen alueella, mutta perusturvalla elämiseen liittyi absoluuttisen kurjis-tumisen piirteitä. Selviytymistä edisti myös hyväksi koettu sosiaalinen tuki perheessä, läheissuhteissa ja muussa vuorovaikutuksessa. Tutkimus tukee käsitystä yksilöiden pyrkimyksestä selviytyä ja elättää itsensä ja perheensä ansiotyötä tekemällä tai yrittämällä. Tehokkainta yhteiskunnallista tukemista on tarjota selviytymiselle mahdollisuuksia. Mahdollisuus selviytymiseen koetaan sinänsä kannustavaksi, mutta sanktioita ei koeta kannustavina. Tutkimuksessa analysoitiin temaattisen ryhmittelyn menetelmällä vuosina 1993 ja 1995 kerättyä laadullista pitkittäisaineistoa (N=34), jota täydensi vuoden 2011 seurantakysely. Tutkimusspesifi teoreettinen tausta muodostettiin sosiaalisen ulkopuolelle jäämisen teoriasta(Kronauer, 1998) sekä suhteellisen piilokurjis-tumisen(Jahoda, 1982) ja toiminnan rajoittumisen (Fryer AND Payne,1984) hypoteeseista. Tulokset ymmärretään kahdella tasolla eli aineiston sisäisinä yhteyksinä ja selviytymisen malleina, minkä perusteella voidaan muodostaa oletuksia työttömyyden ilmiön ja selviytymisen kannalta tärkeistä tekijöistä ja yhteyksistä.
Subject: sosiologia
Licens: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
raito_vaitoskirja.pdf 2.858Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post