Lukupiirien Suomi : Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8591-8
Title: Lukupiirien Suomi : Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009
Author: Ahola, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-02-23
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8591-8
http://hdl.handle.net/10138/37960
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The study stems from newspaper articles I wrote. Initially, I outlined the history, then I gathered information on the reading groups existing in Finland in 2009. What kind of people belong to them? What goes on in the meetings? My third goal was to study the reading. Do people read differently when they know their solitary reading will be followed by a discussion? Do they read different books from the ones they read just for leisure? How do they choose and discuss what they read? And finally: what is the purpose of reading groups? I advertised my study in the cultural pages of the newspaper, Helsingin Sanomat, where I work. Reading groups contacted me, and I sent out questionnaires to both the groups and their individual members. This took place in October 2009. By February 2010 I had the corpus of my study: 149 reading groups and a total of 657 members. The history of Finnish reading groups is long. The first one, The Reading Society of Ostrobothnia , dates back to the 1760s, when books were scarce. The history of reading groups also parallels the development of public libraries. Moreover, the rise of the Finnish language and cultural identity in the 19th century encouraged self-improvement. Reading groups were a medium for this throughout society, from the working class to university students, in towns and in the countryside. Although reading groups have existed in Finland since this time, they only became widely popular in the 21st century, mostly with well-educated middle class individuals and women (who account for over 90 % percent in this study). Women especially share the ideals of the culturally curious, ambitious and self-improving creative class . People read more seriously in groups than on their own. The most popular books in 2009 consisted of critically acclaimed, translated novels, rather than original Finnish-language ones. The books were read analytically, emphasizing the language and construction, but also in an opinionated way, making comparisons with the book and the reader s own life. Modern reading groups represent a new light-weight type of community, based on the idea of sharing a work of art. When the act of reading is followed by a discussion, it is intensified and becomes more significant. With their avid readers reading groups are an integral component of Finnish literary culture.Tutkimukseni sai alkunsa sanomalehtiartikkeleista, joita kirjoitin Helsingin Sanomiin 2000-luvun alussa. Muotiin tulleella ilmiöllä näytti olevan paljon vanhemmat juuret, ja se oli myös kansainvälinen. Lokakuussa 2009 pyysin suomalaisia lukupiirejä ilmoittautumaan tutkimukseen, ja vastanneille lähetin kyselylomakkeet sekä lukupiirille että yksittäisille jäsenille. Kyselyyn vastanneita piirejä oli 149 ja niiden jäseniä 657, ja he muodostavat tutkimukseni aineiston. Ryhmistä vapaita eli ystäväpiirin muodostamia oli aineistossani 99, ohjattuja lukupiirejä 50. Pyrin selvittämään 1) suomalaisen lukupiiri-ilmiön taustaa ja historiaa sekä lukupiirijatkumon kestävyyttä 1700-luvulta nykypäiviin, 2) lukupiirien nykytilaa ja jäsenistöä vuonna 2009, 3) lukupiireissä tapahtuvaa lukemista ja keskustelua, 4) yhteisöllisen ja yksityisen lukemisen eroja ja 5) lukupiirien merkitystä sekä jäsenilleen että osana kirjallisuuden harrastusta ja kirjallisia instituutioita. Vertailin myös suomalaista lukupiiritoimintaa brittiläiseen ja amerikkalaiseen. Lukupiirit ovat kirjalliseen kulttuuriimme varhain ja vankasti juurtunut, elinvoimainen ja muuntumiskykyinen ilmiö. Ensimmäisestä lukupiiristä eli 1700-luvun lopun eteläpohjalaisesta kirjasosieteetista lähtien niihin on kokoontunut älyllisesti uteliasta väkeä keskustelemaan yhteisöllisesti lukemistaan kirjoista, välittämään tietoa, mielipiteitä ja tunteita. 1800-luvulla suomalaisen kulttuurin nousun myötä lukupiireistä tuli kaikki yhteiskuntaluokat lävistävä tapa hankkia tietoja ja sivistystä sekä harjoitella yhteiskunnallista keskustelua. Koulutettu keskiluokka on Suomessa aina muodostanut ahkerimpien lukijoiden ydinjoukon. Vuonna 2009 lukupiiriläisten suurin ammattiryhmä olivat opettajat, ja seuraavina tulivat terveydenhuollon ammattilaiset, toimittajat, sihteerit, kirjasto- ja yliopistoväki. Tutkimukseni lukupiirien jäsenistä yli 90 prosenttia oli naisia, eli he ovat nyky-Suomessa omaksuneet sivistystä arvostavan keskiluokan henkiset ihanteet. Lukupiireissä tapahtuva lukeminen on yksityistä kunnianhimoisempaa, mikä näkyy kirjavalinnoissa. Toisaalta toiminnassa on kyse yhdessäolosta ja ihmissuhteista. Lukupiirejä voi kutsua nykyajalle tyypillisiksi, vapaaehtoisuuteen ja viihtymiseen perustuviksi kevytyhteisöiksi . Silti niihin sitoudutaan usein vahvasti ja pitkäksi aikaa.
Subject: kotimainen kirjallisuus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ahola_vaitoskirja.pdf 2.483Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record