Miten kehittää lähiötä? – tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta

Abstract

Suurin kysymys suomalaisen asumisen, erityisesti kaupunkiasumisen kehittämisessä liittyy vanhenevan asuntokannan peruskorjaamiseen. Kerrostaloasunnoista kolmannes on 1960- ja 1970-luvulla rakennetussa asuntokannassa. Väestöstä tässä asuntokannassa asuu peräti viidennes. Asuntopolitiikassa lähestytäänkin nopealla vauhdilla kysymystä lähiöiden peruskorjaamisesta ja kehittämisestä. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut kuinka näitä alueita tulisi kehittää, ei yksin teknistaloudellisista ja arkkitehtonisista lähtökohdista vaan kokonaisvaltaisemmalla otteella. Riihimäen Peltosaaren kaupunginosaa on tutkittu tästä lähtökohdasta. Helsingin yliopiston maantieteen ja sosiologian laitokset ovat toteuttaneet Peltosaari-tutkimusprojektin yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kanssa vuoden 2009 aikana. Tuloksena on laaja ja moniulotteinen kuvaus ja analyysi Riihimäen Peltosaaresta. Tutkimus kytkeytyy myös Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman kautta rahoitettuun EcoDrive-projektiin. Sen osana toteutetussa asukaskyselyssä Peltosaarta on tutkittu asukasnäkökulmasta. Kyselyssä on selvitetty kuinka asukkaat arvioivat aluetta ja sen kehittämistarpeita. Nopean teollistumisen ja väestönkasvun odotuksin 1960–1970-luvuilla rakennettu Peltosaaren lähiö ei deindustrialisaation, maineensa ja taloudellisen laskusuhdanteen takia menestynyt. Asuinalueen väestöpohja muotoutui seudullisten asuntomarkkinoiden kautta heikoksi, ja Peltosaaresta on muodostunut rakenteellisen työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien erityinen paikallinen keskittymä. Alueen sisäinen eriytyminen näkyy asukaskyselyssä, haastatteluissa, asuntojen hallintamuodoissa sekä fyysisessä ja sosiaalisessa rakenteessa. Peltosaaren keskeinen sijainti tarjoaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden kehittää aluetta. Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen näkökulma lähiöiden peruskorjaamisessa on vakava, ja pelkän teknistaloudellisen peruskorjauksen sijaan vaaditaan laajempaa asuntomarkkinoihin, alueen sosiaaliseen rakenteeseen ja alueelle suuntautuvaan kysyntään liittyvää harkintaa.