MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa

Abstract

Julkaisu käsittelee jakeluasemien sijoittumista pohjavesialueille eli käytännössä MTBE:n mahdollisia päästölähteitä, MTBE:n taustapitoisuutta pohjavesissä sekä Pilot-kokeiden tuloksia pohjavesitarkkailun tavoitteista, tarkkailumenetelmien soveltuvuudesta riskinhallintaan ja pohjavesitarkkailun kehittämisestä. Julkaisuun on koottu tietoja MTBE:n ominaisuuksista, käyttäytymisestä ja kulkeutumisesta pohjavesissä sekä MTBE:n esiintymisestä ja pilaantumistapauksista muun muassa POVET- rekisterin perusteella. Lisaksi julkaisussa esitellään joitakin vaihtoehtoja MTBE:lle ja sen puhdistamismahdollisuuksia pohjavedestä. Julkaisu perustuu vuonna 2003 käynnistettyyn kehityshankkeeseen ”Bensiinin lisäaineiden, MTBE:n ja TAME:n, pohjavesiseurannan suunnittelu ja kehittely”, jonka tavoitteena on luoda EU:n riskinvähentämisstrategian mukainen, toimiva ja taloudellisesti toteutuskelpoinen malli jakeluasemien päästötarkkailulle. Hankkeeseen sisältyy neljä osa-aluetta: pohjavesialueilla sijaitsevien jakeluasemien kartoittaminen, MTBE:n taustapitoisuuden selvittäminen pohjavesissä, päästötarkkailun ja pohjavesiseurannan Pilot-kokeet kahdella jakeluasemalla sekä ohjeiden laatiminen jakeluasemien toiminnan ja tarkkailun toteuttamisesta ja valvonnasta. MTBE on erittäin vesiliukoinen yhdiste ja tästä johtuen maaperään päästyään se kulkeutuu helposti pohjaveteen ja saattaa levitä virtauksen mukana. Alhaisen haju- ja makukynnyksen takia MTBE rajoittaa jo hyvin alhaisissa pitoisuuksissa pohjaveden käyttöä talousvetenä. MTBE:n biologinen hajoaminen on hidasta, joten se joudutaan poistamaan pohjavedestä erilaisilla kunnostusmenetelmillä. Verrattuna muuhun Eurooppaan, Suomessa MTBE:n suhteellinen osuus bensiinissä on korkea. MTBE:n suuri vesiliukoisuus, kulkeutuvuus pohjavedessä ja heikko biohajoaminen yhdistettynä bensiinin korkeisiin MTBE-pitoisuuksiin, voivat nostaa pitoisuuden pohjavedessä huomattavan korkeaksi ja aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Huomattavimmat päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä. Merkittävän riskin aiheuttavat pohjavesialueilla sijaitsevat polttonesteen jakeluasemat. Huoltamoiden suojausrakenteilla ja niiden rakennustyön aikaisella valvonnalla on merkittävä vaikutus pohjaveden suojeluun. Valtaosassa MTBE-havainnoista hajukynnys, 15 μg/l, ei ylittynyt mutta pahimpien pilaantumistapausten yhteydessä pitoisuudet ylittivät reilusti sekä haju- että makukynnyksen. Maksimipitoisuudeksi todettiin 1 000 mg/l. Valtaosa havainnoista liittyi saastuneisiin maihin. Hämeen ympäristökeskuksen alueella toteutetun MTBE-pilaantumistapauksen monitoroinnin sekä puhdistustoimenpiteiden ja niiden seurannan perusteella näyttää siltä, että puhdistustoimenpiteillä on nopea ja merkittävä vaikutus pitoisuuksien alenemiseen pohjavedessä.