”Kuplahan se käsite on” : Luova talous luovien alojen parissa työskentelevien puheessa

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena on luovan talouden käsite. Luova talous on noussut esiin ensin tieteellisessä ja nyttemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja strategiapuheessa 2000-luvun aikana. Luovan talouden käsitteen merkityssisältö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, saati vakiintunut osaksi arkista kielenkäyttöä. Työn tavoitteena onkin tuoda melko teoreettisen luovan talouden keskustelun rinnalle empiirisiä näkökohtia.

Tutkielmassa luovan talouden käsitettä tarkastellaan merkitysjärjestelmänä, jossa käsitteen merkitys muodostuu suhteessa siihen liittyviin teoreettisiin avainkäsitteisiin (termi), konkreettisiin havaintotodellisuuden ilmiöihin (tarkoite) sekä ilmiölle annettuihin yksilöllisiin merkityksiin (määritelmä). Luovan talouden avainkäsitteitä ja konkreettisia havaintotodellisuuden ilmiöitä tarkastellaan työssä teoreettisen tutkimuskirjallisuuden, Howkins (2001), Florida (2002), Wilenius (2004), O’Connor (2010), avulla. Luovaan talouteen liittyviä avainkäsitteitä ovat tutkielmassa muun muassa luovuus, luovat toimialat, innovaatiotoiminta sekä luova ekosysteemi. Havaintotodellisuuden ilmiöinä nostetaan puolestaan esiin mm. talouden immaterialisoituminen, kulutustottumusten muutokset sekä kulttuuri- ja luovien alojen kasvanut taloudellinen merkitys. Teoreettisen kirjallisuuden rinnalla tarkastellaan luovalle taloudelle annettuja yksilöllisiä merkityksiä empiirisen aineiston avulla.

Tutkielman empiirinen aineisto koostuu yhteensä 7 teemahaastattelusta. Haastateltavaksi valittiin henkilöitä, jotka ovat osallisia luovan talouden ilmiössä sekä työnsä että asemansa puolesta: haastateltavat työskentelevät kaikki kulttuuri- ja luovien toimialojen parissa, joka on luovan talouden ydintä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Litteroitua aineistoa analysoitiin laadullisesti teemoittelun avulla. Haastatteluaineiston analyysin avulla vastataan kysymyksiin 1) miten haastattelupuhe suhteutuu luovaan talouteen liittyviin ilmiöihin ja käsitteisiin sekä 2) millaisia edellytyksiä tai esteitä suomalaiselle luovan talouden ekosysteemille haastattelupuheessa muodostuu.

Käsitys luovaan talouteen liittyvistä yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja taloudellisista ilmiöistä on sekä teoreettisen kirjallisuuden että haastatteluaineiston perusteella melko yhtenäinen. Haastatteluaineiston suhde luovan talouden avainkäsitteisiin ja niistä käytyyn keskusteluun on kuitenkin avoimen kriittinen. Haastateltavat yhdistävät luovan talouden avainkäsitteineen osaksi yhteiskunnallisten eliittien katteetonta puhetta luovuuden uusista merkityksistä. Haastatteluaineiston perusteella luovan talouden ekosysteemin tiellä on myös yleiseen asenneilmastoon ja ilmapiiriin liittyviä tekijöitä. Aineistosta nousee esiin erityisesti talouden sekä hallintokoneiston määräävä rooli: haastateltavien mukaan talous ja yhteiskunnallinen päätöksenteko kontrolloivat ja ohjaavat luovan talouden ilmiötä ylhäältä käsin. Toisaalta myöskään haastatellut luovien toimialojen edustajat eivät näytä esimerkkiä avoimesta ja arvostavasta yhteistyökulttuurista. Tutkielman perusteella voidaankin todeta, että luova talous vaatisi toimia ennen muuta sen keskeisten käsitteiden ja eri toimijaryhmien välisen vuoropuhelun avaamiseksi. Avoimen toimiala- ja sektorirajoja ylittävän keskustelun ohella tarvittaisiin tieteellistä tutkimustyötä luovaan talouteen liittyvien keskeisten käsitteiden määrittelemiseksi.