Carbon stocks, greenhouse gas emissions and water balance of Sudanese savannah woodlands in relation to climate change

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8627-4
Title: Carbon stocks, greenhouse gas emissions and water balance of Sudanese savannah woodlands in relation to climate change
Author: Alam, Syed Ashraful
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Viikki Tropical Resources Institute (VITRI)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-02-22
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8627-4
http://hdl.handle.net/10138/38140
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Understanding the carbon (C) sequestration potential of drylands requires knowledge of the stocks of C in soils and biomass and on the factors affecting them. The overall aim of the study was to determine and evaluate the variation in the C stocks and water balance of Acacia savannah woodlands across the dryland (arid and semi-arid) region (10-16 ºN; 21-36 °E) of the former Sudan (now mainly in the Republic of the Sudan) and how they are related to climatic factors and may be affected by climate change. The role played by small but numerous brick making industries on woodland deforestation in the region and greenhouse gas production was also investigated. The study region is often referred to as the gum belt because it is the world s major source of gum Arabic, which is harvested from Acacia trees. The soils in the centre and west of the region are mainly Arenosols (sandy soils) and those in the eastern part are mainly Vertisols (clay soils). The soils are C poor and often in a degraded state. This dissertation consists of a summary section and four articles (Study I, II, III and IV). Study I focuses on fuelwood consumption by the brick making industries (BMIs) and associated deforestation and greenhouse gas (GHG) emissions. In Study II the C densities (g C m-2) of the woodland tree biomass and soil (1 m) for 39 map sheets covering the study region were determined from national forest inventory data and global soil databases and the dependence on mean annual precipitation (MAP) and mean annual temperature (MAT) determined. The water balance of savannah woodlands for the same 39 map sheets was modelled in Study III and the variation in water balance components across the region evaluated. The potential impacts of climate change on woodland biomass C density and water-use (actual evapotranspiration, AET) was analysed for eight of the map sheets in Study IV. Sudanese BMIs consume a considerable amount of fuelwood that mainly comes from unsustainably managed woodland and contributes to deforestation and GHG emissions (Study I). While GHG emissions from BMIs only account for a small part of Sudan s total GHG emissions, the associated deforestation and land degradation is of concern. Implementation of better regulation, use of biomass fuel from sustainable sources and technological improvement in BMIs kilns will reduce deforestation and GHG emissions. Savannah woodland C densities, both biomass and soil, were low and clearly below potential C sequestration capacity (Study II). The loss of trees across the region was indicated by very low biomass C density values in comparison to modelled NPP (net primary production) values. The estimated SOC densities although low, were higher than reported in some recent soil C studies from the region. This was attributed to the use of old data in the global soil database and indicates the degree of land degradation and loss of SOC that has taken place over the last few decades. However, in spite of woodland and soil degradation, biomass C and SOC densities remained positively and significantly correlated with each other and both were significantly correlated to MAP. The results highlighted the need for improved land-use management and stewardship, which should involve increasing the cover of trees, and the need for up-to-date regional and integrated soils and forest (woodland) inventories to be made. Water-use (AET) of savannah woodlands is strongly limited by rainfall. Rainfall exceeded AET only during some of the wet season months resulting in a small increase in soil moisture storage and production of surface runoff for some areas (Study III). Drainage (to groundwater) was negligible. Since AET was strongly limited by MAP, AET for both Arenosol and Vertisol soil types increased southwards across the study region. Runoff also increased southwards across the study region for both soil types but were highest in south western and eastern areas. The restoration of woodlands may be expected to improve the soil-water conditions. Compared to baseline (1961-1990) climate values, General Circulation Model (GCM) based results for 2080s indicated that MAT would increase across the study region but that MAP would either increase or decrease depending on climate change scenario (Study IV). Biomass C densities will be significantly affected by climate change. However, the impact varies with climate change scenario, with either increases or decreases in biomass C density being indicated for the same area. In general, water-use on Arenosols will increase while that on Vertisols will decrease. The largest relative changes in AET were associated with the areas receiving the lowest rainfall. Thus, even if MAP increases, the increase will have little impact on biomass levels in the driest areas of the region.Työssä tarkasteltiin tropiikin kuivien alueiden hiilensidontakykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelussa keskityttiin Sudanin savannialueen (10-16 ºN; 21-36 °E) hiilivarastojen ja vesitaseen vaihteluihin ja siihen kuinka ne riippuvat alueen ilmastollisista tekijöistä ja ennustetusta ilmastonmuutoksesta. Työssä selvitettiin myös, kuinka laajalti harjoitettu pienen mittakaavan tiilenpoltto vaikuttaa kuivuusalueen puustonkatoon ja hiilipäästöihin. Alue tunnetaan yleisesti esiintyvistä akaasiapuista ja niistä saatavasta arabikumista, jonka pääasiallinen lähde kyseinen Afrikan ilmastovyöhyke (gum belt) on maailmassa. Työ koostuu neljästä osatutkimuksesta ja niiden yhteenvedosta. Ensimmäisessä osajulkaisussa selvitettiin tiiliteollisuuden polttopuun käyttöä ja siihen liittyvää puustonkatoa ja kasvihuonekaasujen (KHK) päästöjä. Toisessa osajulkaisussa arvioitiin julkaistujen valtakunnan metsien inventointitietojen ja maailman maaperätietokannan perusteella savannialueiden puuston ja pintamaan (1 m syvyyteen asti) hiilimääriä ja niiden korreloitumista vuotuisen keskimääräisen sadannan ja lämpötilan kanssa. Kolmannessa osajulkaisussa mallinnettiin alueen vesitaseen ja sen eri tekijöiden vaihtelua ja neljännessä osatyössä analysoitiin eri ilmastonmuutosskenaarioiden vaikutusta kasvillisuuteen sitoutuvaan hiilimäärään ja kasvillisuuden veden käyttöön. Osatyöt II ja III tehtiin 39 karttapohjalle, jotka kattoivat koko alueen, mutta osatyössä IV käytettiin vain kahdeksan karttapohjan osajoukkoa. Pääosa Sudanin tiilitehtaiden polttopuusta poimitaan hoitamattomista luonnonpuustoista. Vaikka tiiliteollisuuden hiilipäästöt ovat pieniä suhteessa koko maan hiilipäästöihin, kestämätön puunkäyttö aiheuttaa puustonkatoa ja maaperän köyhtymistä. Nykyhetkellä savannialueen hiilimäärät ovat paljon potentiaalista kapasiteettia alhaisempia. Maailman maaperätietokannan suhteellisen vanhojen tietojen perusteella lasketut maan hiilimäärät osoittautuivat suuremmiksi kuin mitä alueella hiljattain tehdyt tutkimukset antoivat. Tämä osoittaa maan köyhtymistä ja orgaanisen hiilen määrän vähenemistä maaperästä. Kuitenkin sekä puuston että maaperän hiilimäärät korreloivat merkitsevästi sekä keskenään, että keskimääräisen sadannan kanssa. Alueen kasvillisuuden vedenkäyttöä rajoittaa sadannan vähyys. Vain joinakin sadekauden kuukausina vettä kertyi maan vesivarastoihin ja siirtyi pintavaluntana vesistöihin, lisääntyen kuitenkin etelää kohti mentäessä yhdessä sadannan kanssa. Ilmastomallien perusteella vuotuinen keskilämpötila nousee koko alueella referenssitasoon (1961-1990) verrattuna, mutta keskimääräinen sadanta joko nousee tai laskee riippuen käytetystä skenaarioarviosta. Tällä tulee olemaan selkeä joko lisäävä tai vähentävä vaikutus ekosysteemeihin sitoutuneeseen hiileen. Suurimmat vaikutukset on odotettavissa jo nykyään kuivimmilla alueilla. Tutkimus osoitti selvästi, että alueen ekosysteemeihin sitoutunut hiili on vähentynyt ja sillä on negatiivinen vaikutus maaperän vesitaseeseen. Ilmastonmuutoksen myötä kyseiset ongelmat saattavat edelleen kärjistyä. Polttopuun käyttöä järkeistämällä ja kestävällä puustonhoidolla voidaan kyseistä ongelmaa pienentää ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Subject: forest Sciences
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
carbonst.pdf 1.499Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record