Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus : Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7871-2
Julkaisun nimi: Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus : Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun
Tekijä: Panula, Anne-Mari
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos, soveltava kasvatustiede; erityispedagogiikka
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The purpose of this follow-up study was to explore the occurrence and persistence of reading difficulties and their relation to school achievement as well as the reception of part time special education. The progress of literacy and the changes in school achievement among the students who had received part time special education were also examined in this study. The target group was one age cohort in a small community in southern Finland. A total of 461 students participated the study (boys 49.9% and girls 50.1%). The analysis of the results was mainly done using the data from 3rd to 9th grades of the entire cohort (N=287; boys 53% and girls 47%). The external loss of data was 18.5%. The research questions were also analysed with follow-up data collected after different lengths of time. The longest period started from preschool and continued to the end of the 9th grade (N=137; the external loss of participants over the nine years was 25.5%). Cross data was created for every measuring point (preschool, 3rd, 6th and 9th grades). Eight different reading paths were created for primary school. The preschool screening of reading abilities was done using the individual phonological test Diagnostic Tests I (Diagnostiset testit I; Poskiparta, Niemi and Lepola 1994). In primary school reading abilities were charted using the Primary School Reading Test (Ala-asteen Lukutesti; Lindeman 1998). Screening reading abilities in the secondary school was done with the Niilo Mäki Institute s Screening Test for Adolescents and Adults (Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille; Holopainen, Kairaluoma, Nevala, Ahonen and Aro 2004). School reports for the 6th and 9th grades were used as indicators of school achievement. Comprehensive, dynamic and developmental aspects of reading skills formed the conceptual framework of the study. The classic Simple view of reading model (SVR-malli; Gough and Tunmer 1986; Hoover and Gough 1990) was used as a starting point for the study. The SVR model was developed into a comprehensive literacy model when it was formed using the Convergent Skills Model of Reading Development (Vellutino, Tunmer, Jaccard and Chen 2007) and Component Model of Reading (Aaron, Joshi, Gooden and Bentum 2008) models. The Finnish point of view, the orthographic characteristics of the Finnish language (high transparency of the language, or the regularity of mapping between orthography and phonology) as well as the relations between reading development, reading difficulties, Finnish culture and the education system were emphasized in the resulting reading model. The results suggest that tests in preschool can predict reading comprehension difficulties in primary school fairly well. The most used reading path among the students in primary school was the strong reading path, and the second was the so called weak reading path. Reading difficulties turned out to be quite stable through out primary education. When analysing gender differences, it was discovered that boys have more reading difficulties and that these difficulties are more stable. The average grades in theoretical subjects were statistically highly significantly weaker for students with reading difficulties compared to other students in all examinations. The reading comprehension test in 3rd grade predicted quite well (72% accuracy) whether a student would be in the group with the lowest grades at the end of the 9th grade (an average of theoretical subjects of 7.00 or less). For the boys, weak reading skills were especially related to poor school achievement. The study also brought out the joint effect of word recognition and reading comprehension with 6th and 9th grade school achievement. A positive relation between the amount of part time special education received during primary school and the changes in school achievement between 6th and 9th grade was shown in the study. In addition to individual variations, the school and individual classrooms affected the general variation in reading ability and school achievement. In the study this was demonstrated using multilevel modeling. The class level proved to be a significant factor for 3rd and 6th grade word recognition skills. Keywords: Literacy, follow-up study, reading difficulties, dyslexia, reading comprehension, school achievement, part time special educationTämän yhdeksänvuotisen seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukemisvaikeuksien esiintymistä, pysyvyyttä ja yhteyttä koulumenestykseen sekä osa-aikaisen erityisopetuksen saamista erään eteläsuomalaisen kunnan yhdessä ikäluokassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lukutaidon kehittymistä sekä koulumenestyksen muutosta osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden ryhmässä. Tutkimustulokset kertovat lukutaidon olevan erittäin merkityksellisessä asemassa koulumenestyksen määrittäjänä koko koulupolun ajan. Tutkimustulosten mukaan erityisesti pojilla heikko lukutaito ennustaa kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia. Luokan ja opettajan vaikutus tekniseen lukutaitoon ja sen vaihteluun voitiin tutkimuksessa vahvistaa. Vielä yhdeksännellä luokallakin myös teknisellä lukutaidolla on oma positiivinen lisäarvonsa koulumenestyksen kannalta. Suomalainen osa-aikaisen erityisopetuksen malli, joka on kansainvälisestikin nostettu yhdeksi koulujärjestelmämme positiiviseksi erityispiirteeksi ja matalan kynnyksen interventioksi, sai tukea tutkimustuloksista. Alakoulun aikana saadulla osa-aikaisella erityisopetuksella pystytään tukemaan lukemisvaikeuksisen oppilaan lukutaidon kohentumista alakoulussa sekä koulumenestyksen paranemista yläkoulussa. Seuraavassa eritellyt päätutkimustulokset: 1. Esikoulutestillä pystyttiin ennustamaan kohtuullisen hyvin varsinkin alakoulussa ilmeneviä luetun ymmärtämisen vaikeuksia. 2. Lukemisvaikeudet osoittautuivat melko pysyviksi läpi koko perusopetuksen. 3. Sukupuolieroja tarkasteltaessa havaittiin, että pojilla on lukemisvaikeuksia enemmän kuin tytöillä, ja lukemisvaikeudet ovat pojilla pysyvämpiä kuin tytöillä. 4. Lukuaineiden keskiarvo oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi heikompi lukemisvaikeuksista kärsivillä kuin muilla oppilailla kaikissa tarkasteluissa. 5. Kolmannen luokan luetun ymmärtämisen testi ennusti oppilaan kuulumista heikoimpaan keskiarvoluokkaan yhdeksännen luokan lopussa (lukuaineiden keskiarvo 7.00 tai alle) 72%:n tarkkuudella. 6. Erityisesti pojilla heikko lukutaito oli yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. 7. Tutkimuksessa saatiin esiin myös teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen yhteisvaikutus suhteessa kuudennen ja yhdeksännen luokan koulumenestykseen. 8. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan positiivinen yhteys alakoulussa saadun osa-aikaisen erityisopetuksen määrän ja yläkoulussa tapahtuneen koulumenestyksen muutoksen välillä. 9. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden lukemisvaikeuksisten ryhmässä ne, jotka olivat alakoulussa saaneet enemmän osa-aikaisen erityisopetuksen tukea, olivat myös pystyneet kohentamaan lukutaitoaan enemmän kuin ne lukemisvaikeuksiset, jotka olivat saaneet vähemmän osa-aikaista erityisopetusta. 10. Monitasomallinnuksen avulla saatiin yksilötason vaihtelun lisäksi esiin koulun ja luokan vaikutus lukutaidon ja koulumenestyksen kokonaisvaihteluun. Luokan taso osoittautui merkitseväksi selittäjäksi kolmannen ja kuudennen luokan teknisen lukutaidon kohdalla. Kaikkiaan koko tutkimuksessa oli yhdeksän vuoden aikana mukana 461 oppilasta (poikia 49,9 % ja tyttöjä 50,1 %). Tarkastelut suoritettiin pääasiallisesti seuranta-aineistossa 3. 9. luokka (N=287; poikia 53 % ja tyttöjä 47 %), jossa oli mukana koko ikäluokka. Esikoulussa lukemisvalmiuksia arvioitiin fonologisen tietoisuuden yksilöllisesti suoritetulla testillä Diagnostiset testit I (Poskiparta, Niemi ja Lepola 1994). Alakoulussa lukutaitoa kartoitettiin Ala-asteen Lukutestin (Lindeman 1998) avulla. Yläkoulussa lukutaidon arviointiin käytettiin Niilo Mäki Instituutin Lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille (Holopainen, Kairaluoma, Nevala, Ahonen ja Aro 2004). Koulumenestyksen mittarina olivat kuudennen ja yhdeksännen luokan lukuvuositodistukset. Tutkimuksen viitekehykseksi muodostui kokonaisvaltainen, dynaaminen ja kehityksellinen näkökulma lukutaitoon ja lukemisen vaikeuksiin. kokonaisvaltaisessa lukutaitomallissa haluttiin painottaa suomalaista näkökulmaa, jossa otetaan huomioon suomen kielen ortografiset piirteet (korkea kielen läpinäkyvyys l. äänne-kirjainvastaavuus) sekä suomalaisen kulttuurin ja koulujärjestelmän yhteydet lukutaitokehitykseen ja lukemisvaikeuksiin.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7871-2
http://hdl.handle.net/10138/38160
Päiväys: 2013-02-16
Avainsanat: erityispedagogiikka
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
lukemisv.pdf 7.679MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot