Lisävesien johtamisen vaikutukset Pyykösjärveen

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/38253

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
SYKEra_3_2013.pdf 7.631MB PDF Avaa tiedosto
Julkaisun nimi: Lisävesien johtamisen vaikutukset Pyykösjärveen
Muu tekijä: Martinmäki, Kati
Ulvi, Teemu
Visuri, Mika
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus
Päiväys: 2012
Kieli: fi
Kuuluu julkaisusarjaan: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2013
ISBN: 978-952-11-4133-1
ISSN: 1776-1726
URI: http://hdl.handle.net/10138/38253
Tiivistelmä: Oulussa tiiviin asutuksen keskellä sijaitseva Pyykösjärvi on rehevöitynyt, matala järvi, jossa on toistuvasti esiintynyt leväkukintoja kesällä ja happikatoja talvella jo 1970-luvulta lähtien. Pyykösjärven tilan heikkenemisestä johtuvat ilmiöt ovat vähentäneet sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ongelmien vähentämiseksi järveä hapetettiin talvisin 25 vuoden ajan, mutta järven tila ei parantunut. Marraskuussa 2010 Oulun kaupunki aloitti lisäveden pumppaamisen Oulujoesta Pyykösjärveen ja hapetus lopetettiin. Vettä on pumpattu siitä lähtien talvisin marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana yhteensä neljän kuukauden ajan noin 0,1 m3/s. Matalan sisäkuormitteisen järven kunnostaminen – Pyykösjärven tapaustutkimus (PyyVesi) –hankkeen päätavoitteena oli arvioida Oulujoesta pumpattavan lisäveden vaikutuksia Pyykösjärven veden laatuun ja ekologiaan. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa matalan järven sisäisen kuormituksen syntymekanismeja ja testata eräiden mittausmenetelmien soveltuvuutta sisäisen kuormituksen arviointiin. Pyykösjärven fosforipitoisuudet ovat olleet vuosina 2011 ja 2012 selvästi alhaisempia kuin ennen lisävesien johtamista. Typpipitoisuudet ovat puolestaan vaihdelleet voimakkaasti. Lisävedet ovat laimentaneet järviveden pitoisuuksia. Järvi happamoitui äkillisesti toistaiseksi tuntemattomasta syystä kesällä 2010. Alhainen pH on todennäköisesti myös vaikuttanut ravinnepitoisuuksiin, mutta sen merkitystä pitoisuuksiin ei voitu arvioida. Lisävesien johtamisella ei ole kuitenkaan voinut olla vaikutusta Pyykösjärven happamoitumiseen. Talviaikaiset happipitoisuudet ovat pysyneet Pyykösjärvessä riittävän suurina kahtena ensimmäisenä talvena, jolloin lisävettä on pumpattu järveen. Vaikka hapenkulutus järvessä on voimakasta talvella jääkannen alla ja pitoisuudet alenevat voimakkaasti, ovat happipitoisuudet olleet alimmillaankin 1–2 mg/l joka puolella järveä. Lisävesien mukana tulee Pyykösjärveen yli kolminkertainen määrä happea verrattuna aiemman ilmastimen hapetustehoon. Mallinnustulokset osoittavat, että lisävedet sekoittuvat tehokkaasti kaikkialle järvessä. Parantuneen happitilanteen takia myös sisäinen kuormitus on todennäköisesti vähentynyt. On odotettavissa, että järven tila tulee hitaasti paranemaan lisävesien johtamisen myötä.
Asiasanat (ysa): järvet
rehevöityminen
vesistönkuormitus
ravinteet
fosfori
sedimentit
vedenlaatu
vesistöjen kunnostus
Pyykösjärvi
Oulu


Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot