Language Regulation in English as a Lingua Franca : Exploring language-regulatory practices in academic spoken discourse

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8639-7
Title: Language Regulation in English as a Lingua Franca : Exploring language-regulatory practices in academic spoken discourse
Author: Hynninen, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study investigates language regulation, or the negotiation of acceptability and correctness in language. It takes a bottom-up perspective on regulation, with focus on the ways that speakers manage and monitor language in lingua franca interaction, and the ways that they talk about language. I approach language regulation as a process through which speakers both reproduce codified language norms and construct alternative ones. Language regulation, then, sheds light on the construction of norms relevant for the speakers, that is, on living norms, as opposed to prescriptive, codified norms that arise as a consequence of linguistic description and codification. I explore two complementary dimensions of language regulation: interactional and ideological dimensions. The dimensions I bring together in a comparative analysis, where I consider the findings in relation to the macro-level ideologies of language maintenance and native speaker ownership of English. To explore the two dimensions, I draw on two main types of data, collected from English-medium university courses where English was used as the lingua franca: interrelated recordings of study event interactions from three different groups and research interviews with students, teachers (i.e. subject experts) and English instructors who attended the interactions. The findings show that the scope of acceptability was wider than the scope of correctness when regulating language in interaction. Second language users of English took on and were assigned the role of language experts, and while speakers mainly drew on (their notions of) English native language norms for correctness, for instance, scientific contexts emerged as an alternative source for norm construction. Further, differences emerged between student, teacher and English instructor views, and generally, the informants talk about language was found out to be more purist than their use of the regulatory mechanisms. In all, the study shows that the construction of living norms is a complex process. On the one hand, speakers reproduce prescriptive, codified norms and thus turn them into living ones. On the other hand, the regulatory practices in the study event interaction and interview findings illustrate that speakers also construct irrelevance of prescriptive norms, and importantly draw on alternative sources, such as their academic field, for norm construction.Kieltä säädellään yhteiskunnassa monin eri tavoin. Kielipoliittiset päätökset vaikuttavat esimerkiksi koulujen kielivalikoimiin, ja instituutiot kuten Kotimaisten kielten keskus julkaisevat sanakirjoja ja kielenhuolto-oppaita, joissa määritellään kielen hyväksyttävyyden rajoja. Kielen kodifiointi onkin tärkeimpiä syitä, miksi oletamme, että jokin kielen muoto voi olla oikein tai väärin. On kuitenkin selvää, että käyttämämme kieli voi poiketa ja usein poikkeaakin institutionaalisista oikeakielisyysmalleista. Miten kieltä sitten säädellään vuorovaikutustilanteissa ja miten ihmiset puhuvat kielestä? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kielenkäyttäjät säätelevät kieltä eli neuvottelevat kielen hyväksyttävyydestä ja oikeellisuudesta ja rakentavat näin merkityksellisiä kielellisiä normeja. Kielensäätelyä lähestytään kahdesta näkökulmasta: (1) miten puhujat puuttuvat kieleen vuorovaikutustilanteissa (vuorovaikutuksen taso) ja (2) miten he puhuvat kielestä (ideologinen taso). Tutkimusaineisto on kerätty kansainvälisiltä englanninkielisiltä yliopistokursseilta, joissa englantia käytettiin yleiskielenä, lingua francana. Aineisto koostuu kolmen ryhmän vuorovaikutustilanteiden nauhoituksista sekä näihin vuorovaikutuksiin osallistuneiden opiskelijoiden, opettajien ja englannin kielen opettajien haastatteluista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuorovaikutustilanteissa puhujat eivät useinkaan puutu toistensa kieleen. Englantia vieraana kielenä puhuvat ottivat usein kielellisen asiantuntijan roolin, myös silloin, kun äidinkielisiä puhujia oli läsnä, ja vaikka oikeakielisyydestä neuvoteltaessa nojattiin pitkälti äidinkielisen puhujan malliin, vaihtoehtoisesti ammennettiin myös esimerkiksi tieteellisistä konteksteista. Puhujat eivät siis vain toistaneet tuttuja kodifioituja normeja, vaan käyttivät myös muita lähteitä (esim. tieteenalansa kontekstia) norminmuodostuksessa. Haastatteluissa opiskelijoilla, opettajilla ja englannin kielen opettajilla oli erilaisia käsityksiä kielestä ja sen säätelystä, ja tulosten vertaileva analyysi osoittaa, että opiskelijoiden ja opettajien puhe kielestä oli puristisempaa kuin heidän vuorovaikutuksessa käyttämänsä säätelymekanismit. Tärkeinä huomioina voidaan vielä nostaa esiin, että (1) englantia vieraana kielenä puhuvat toimivat kielen säätelijöinä, (2) kieleen puuttumista oli vähän ja kielellinen vaihtelu oli hyväksyttävää ja (3) kieltä arvotettiin sen tilanteisen riittävyyden eikä niinkään kodifioitujen normien mukaan.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8639-7
http://hdl.handle.net/10138/38290
Date: 2013-03-16
Subject: kielitieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
language.pdf 1.847Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record