Denying Her Voice : The Figure of Miriam in Ancient Jewish Literature

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8646-5
Title: Denying Her Voice : The Figure of Miriam in Ancient Jewish Literature
Author: Tervanotko, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, Eksegetiikan osasto
University of Vienna, Institute for Jewish Studies
Publisher: Bookwell
Date: 2013-03-09
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8646-5
http://hdl.handle.net/10138/38292
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The task of this study is twofold. First, it aims to analyze the treatment and the development of the figure of Miriam as a literary character in ancient Jewish texts by taking into account all the references to this figure preserved in the ancient Jewish literature from the exilic period to the early second century C.E.: Exodus 15:20-21, Numbers 12:1-15; 20:1; 26:59, Deuteronomy 24:8-9, 1 Chronicles 5:29, Micah 6:4, the Septuagint, the Dead Sea Scrolls (4Q365 6 II, 1-7; 4Q377 2 I, 9; 4Q543 1 I, 6 = 4Q545 1 I, 5; 4Q546 12, 4; 4Q547 4 I, 10; 4Q549 2, 8), Jubilees 47:4, Ezekiel the Tragedian 18, Demetrius Chronographer frag. 3, texts by Philo of Alexandria: De vita contemplativa 87; Legum allegoriae 1.76; 2.66-67; 3.103; De agricultura 80-81; Liber antiquitatum biblicarum 9:10; 20:8, and finally texts by Josephus: Antiquitates judaicae 2.221; 3.54; 3.105; 4.78. The passages referring to Miriam demonstrate that the picture of Miriam preserved in the ancient Jewish texts is richer than the Hebrew Bible suggests. Her function extends beyond the household-responsibility role that is often assigned to women in antiquity. The peak of Miriam traditions falls to the 3rd and 2nd centuries B.C.E. when this figure was used to promote the family of Levi. After this period, the figure of Miriam lost, at least partly, her prominence, and she became the target of different interpretations. She did not fit into the ideal of a woman in the Roman era, and she became more marginalized in a number of texts. Second, in light of poststructuralist literary studies that treat texts as reflections of specific social situations, I argue that the treatment of Miriam in ancient Jewish literature mostly reflects a reality in which women had little space as active agents. In particular, the interpretation of Miriam in the Greco-Roman era shows that when the political goals in the texts are emphasized, the room for women gets narrower. Despite this general tendency, prominent women may have enjoyed occasional freedom. Miriam continues to be given the title prophetess during the Greco-Roman era. That demonstrates that female prophecy was a known phenomenon even in a context that generally downplayed women.Tutkimus analysoi Mirjam-hahmoa, joka esiintyy Toisen temppelin ajan (587 eaa. n.135 jaa.) juutalaisessa kirjallisuudessa. Mirjam on yksi Vanhan testamentin tunnetuimmista naishahmoista, ja hahmo mainitaan yhteensä seitsemän kertaa Vanhan testamentin (VT) teksteissä. VT:n ohella Mirjam tunnettiin aikakauden muussa juutalaisessa kirjallisuudessa: tunnettujen antiikin hahmojen nimissä laadituissa kirjoituksissa eli pseudepigrafeissa sekä Qumranin kirjastoon kuuluneissa teksteissä. Niin ikään antiikin juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen sekä historioitsija Josefus mainitsevat Mirjamin. Aiempi Mirjam-tutkimus on keskittynyt pääasiassa VT:n sisältämiin viitteisiin. Tässä tutkimuksessa sitä vastoin selvitetään hahmon tulkintaa sekä kehitystä varhaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa huomioiden kaikki Mirjam-hahmoa käsittelevät tekstit. Näin ollen luodaan aiempaa kattavampi kuvan tästä keskeisestä hahmosta. Entistä laajemman materiaalin tasapuolinen huomioon ottaminen avaa uusia näkökulmia kirjallisiin traditioiden tulkintaan. Osa VT:n ulkopuolisesta tekstimateriaalista jatkaa selvästi Raamatun traditioita pyrkien täydentämään sen aukkoja. Sitä vastoin osa teksteistä käsittelee teemoja, joita ei esiinny VT:ssa. Kaiken kaikkiaan eri aikakausien tekstit osoittavat, että kuva Mirjamista on muuttunut eri aikoina. Eräät tekstit korostavat Mirjamia merkittävänä hahmona, kun taas toisista Mirjam on miltei täysin pyyhitty pois. Näyttää siltä, että eri juutalaiset ryhmät tulkitsivat Mirjam-hahmoa eri tavoin. Erityisen suuri merkitys Mirjamilla näyttää olleen Leevin sukuun kuuluneille juutalaisille, sillä useat VT:n ulkopuoliset tekstit korostavat Mirjamia leeviläisenä. Kun tekstejä ja niiden taustoja analysoidaan laajemmin tutkimuksen tulokset eivät koske ainoastaan Mirjamia, vaan ne ovat tuovat uutta valoa naisten asemaan juutalais-kristillisessä maailmassa. Tuloksilla on niinikään kosketuspintaa myös nykymaailmaan, jossa yhä keskustellaan naisten asemasta ja oikeuksista. Tässä keskustelussa historian ja sen, miksi jotkut kirjalliset perinteet ovat valikoituneet keskeisemmiksi kuin toiset, ymmärtämisellä on merkittävä rooli.
Subject: vanhan testamentin eksegetiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record