Metsänhoitajien maa : Tutkimus metsäalan korporatismista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8651-9
Title: Metsänhoitajien maa : Tutkimus metsäalan korporatismista
Alternative title: The Land of Forester Corps : The Study on Corporatism in Finnish Forestry
Author: Vaara, Lauri
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-03-23
Language: fin
Belongs to series: URN:ISSN:2243-3643
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8651-9
http://hdl.handle.net/10138/38458
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Land of Forester Corps. The Study on Corporatism in Finnish Forestry The study explains the control of forestry entrepreneurship by forest organizations. The study material consists of other related studies, statutes, articles and own observations. In the turn of the 19th and 20th century the state started to form the administration of forestry. This action complied the general attitudes related to forester culture at the era. These attitudes formed among state forest officials were anti-agriculture opinions, low competence in business economics and poor consideration of societal aspects. Forest Management Society Tapio was established in 1908 as a state-external central agency for the extension of private forest owners under a pressure the existing forester culture. Its position was strategic in order to steer the forestry extension towards the forms desired by the forester corps. The forester corps gained also a strategic position in the future enforcement of the forest laws, when superior enforcement of the Forest Act of 1917 was allocated to the State Forest Service. The goal of the forester corps has been an independent forestry within the public administration and in forestry as a business. This goal has been in conflict with prevailing landownership, industries and natural conditions in Finland. State governance of forestry was replaced by the corporative governance of Forestry Boards in 1928. They were given, in addition to law enforcement, also the extension of private forest owners. In 1950 the Forest Management Associations, which had also acted as the trustees of the private forest owners since 1942, were made the official local agencies of the Forestry Boards. In 1987 the Forestry Boards were given the entitlement to allocate state subsidies. This combination of remits fullfills the characteristics of a centralizet administrative authority where power of sanctioning and rewarding, attidute control and even the control of the trustee organizations is centralized to the same organization. At meanwhile the control of the administrative authority is eliminated. The afore mentioned arrangements have eliminated political surveillance, trusteeship of private forest owners, surveillance of judiciary and media as well as critical forest research. As a result is a system where there is almost no restrictions for the actions of the organizations controlling private forest owners. Also free markets are eliminated from forestry. Entrepreneurs and competition do not exist and efficiency ia measured according to quantity instead of costs. Forestry work services are produced by monopoly organizations. Forest Management Associations in wood production and forest industry entreprises in wood harvesting. The works of forestry have been arranged as a collective economy lead by these organizations. The end result of the arrangements is a totalitarian corporatism where governance resembles a centralized state administration and the economic system a centralized planned economy. The forestry practiced inside these frames is in a state of chaos what comes to production activity, livelihood-circumstances and also management of forest ecosystems. The chaos is hidden by massive PR-activities and demonstrations of technically effective harvesters.Lauri Vaara: Metsänhoitajien maa. Tutkimus metsäalan korporatismista (tiivistelmä) Puunkorjuun väärinymmärretty tehokkuus Metsätalous on puutavaroiden (tukkien, kuitupuiden, ym.) tuotantoa. Puunkorjuu on metsätalouden sadonkorjuuta, jossa realisoituvat tuloiksi puunkasvatuksen toimenpiteet. Tulojen määrä riippuu sekä puunkasvatuksen että puunkorjuun tehokkuudesta. Puunkorjuun tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Tehokkuutta mitataan työmäärän yksiköillä, m3/tunti, yksikkökustannusten sijasta. Tehokkuuden väärinymmärtäminen on tuonut mega-luokan vinoutumia metsätalouteen. Väärinymmärretyn tehokkuuden näkyvin ilmentymä on määrätehokas metsäkone. Sen tuntituotos on korkeampi kuin mahdollisen vaihtoehdon, metsävarustetun maataloustraktorin tuntituotos, mutta kustannukset kuutiometriä kohden ovat maataloustraktorin kustannuksia korkeammat. Tehokkuuden mittaaminen kuutiometreillä ei ota huomioon koneiden pääomakustannuksia. Metsäkoneiden käyttö edellyttää metsänomistajan syrjäyttämistä puunkorjuun hallinnasta. Metsänomistaja ei nimittäin korjuutyön ostajana kysy määrätehokasta, vaan kustannustehokasta korjuutyötä. Puunkorjuu siirretään metsäyhtiöiden hallintaan puun pystykaupalla. Pystykaupassa myydään metsäkoneiden kallis korjuutyö metsänomistajille piilotetusti puukauppaan sidottuna. Metsäyhtiöillä ei ole maksajan vastuuta korjuun kustannuksista, sillä ne peritään puunmyyjältä. Pystykaupassa kustannukset vähennetään etukäteen puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnasta. Metsänomistajalle on puunkorjuusta jäänyt kustannusten maksajan ja jäännöksen kuittaajan osa. Metsänhoitajille metsäkoneet ovat metsätalouden tehokkuuden symboli. Tehokkuuden väärinymmärtäminen johtuukin metsänhoitajien ammattikulttuurin asenteista. Kulttuuri on peräisin ammattikunnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä metsähallituksen virkamiehinä opituista asenteista. Valtion metsätaloudessa liiketaloudellinen osaaminen jäi puutteelliseksi. Väärinymmärretyn tehokkuuden toimeenpanon tekevät mahdolliseksi vahvoilla valtaoikeuksilla varustetut ja ilman valvontaa toimivat organisaatiot. Lainvalvonnan velvoitteet ja neuvonnan suositukset on annettu samalla hallintoelimelle. Poliittinen valvonta on eliminoitu korvaamalla valtion hallinto itsenäisellä eturyhmien hallinnolla. Metsänomistajien edunvalvonta on eliminoitu hallinnon elimille, metsänhoitoyhdistyksille, annetulla edunvalvonnalla. Tutkimusten tuoma valvonta on eliminoitu pidättymällä kriittisten tutkimusten julkaisemisesta metsätieteellisissä sarjoissa. Organisaatiot ovat ottaneet metsänomistajalta yritystoiminnan harjoittamisen oikeudet ja eliminoineet yritykset palvelujen tarjonnasta. Työpalveluja tuottavat monopoleina laitokset; puunkasvatuksen palveluja metsänhoitoyhdistykset ja puunkorjuun palveluja metsäyhtiöt. Laitosten palvelut perustuvat väärinymmärrettyyn tehokkuuteen. Sen tuloksena metsätalous on kaaoksen tilassa sekä taloudellisena tuotantotoimintana että elinkeino-oloina ja metsäluonnon käsittelynäkin. Kaaos kätketään massiivisella tiedotuksella ja teknisesti tehokkaiden metsäkoneiden työnäytöksillä.
Subject: valtiotiede
yleinen valtio-oppi
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
metsänho.pdf 2.443Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record