A Story of the Soul's Journey in the Nag Hammadi Library : A Study of the Authentikos Logos (NHC VI,3)

Abstract

This study on the Authentikos Logos (NHC VI,3) analyses the writing and its story of the soul s descent and ascent. The aim of the work was to find a context to the little studied Nag Hammadi writing that has been thus far dated to the second century. On the basis of comparative analysis this study agues that that date is too early. It is proposed instead that AL was composed sometime between the third and the fifth centuries.

The manuscript, language, and the genre of AL are first discussed, and the broad lines of late ancient Egyptian Christianity are sketched. To shed light on the Christianity of the text, use of scriptures in AL is analysed in several chapters.

The story of the soul s descent and ascent is compared with Christian and Platonic authors. The closest point of comparison is The Exegesis on the Soul (NHC II,6), but despite the general similarity between the texts, this study argues that the emphasis in the AL is on the soul s struggle towards its goal, whereas Exeg. Soul emphasises repentance and the help of the heavenly Father. The relationship of AL with the Valentinian Wisdom myth is discussed, with the outcome that there is no firm evidence to connect the writing closely with Valentinian traditions. Comparisons with Plato, Origen, and Plotinus suggest a Platonic mind-set; however, no literary dependency can be assumed.

AL contains four specific epithets attached to the soul: the invisible soul , the pneumatic soul , the material soul , and the rational soul . The combination of the epithets is unique, and the individual terms point in different directions. The invisible soul is not used otherwise in the Nag Hammadi library. The pneumatic soul is a rare term only used by Synesius of Cyrene and John Chrysostom. The material soul is known in Sethian and Valentinian texts, whereas the rational soul is widely attested in ancient texts, but in the Nag Hammadi library it only appears in the AL and the Asclepius excerpt (NHC VI,8).

Analysis on the views on matter in the AL suggest an emphasis on ethics, and the evilness of matter. Matter is furthermore combined with Christian scriptural allusions. Views on the soul are connected with views on the body and human life. The body is the soul s place of contest and progress. To ascend, the soul, enveloped in a pneumatic body must pass aerial powers invisibly; the Pauline term is used allusively, but with a Platonic perspective. Several texts that circulated amongst Christians in late ancient Egypt and discuss the soul s ascent are brought into the discussion (The Apocalypse of Paul, The First Apocalypse of James, the Gospel of Mary, Asclepius, and Life of Antony). The comparison reveals that AL aligns more with the two latter that emphasise ethics and stands at some distance from the Codex V accounts and the Gospel of Mary.

Väitöskirja on ensimmäinen laajempi tutkimus Egyptin Nag Hammadin kaupungin läheltä löytyneen koptilaisen kirjakokoelman kirjoituksesta Authentikos Logos (NHC VI,3), suomeksi Arvovaltainen opetus. Työn tavoitteena on sijoittaa kirjoitus sen uskontohistorialliseen kontekstiin vertaamalla sitä 200 400-luvuilla luettuihin ja kirjoitettuihin filosofisiin ja uskonnollisiin teoksiin. Kirjoitus on toistaiseksi ajoitettu 200-luvun alkupuolelle, mutta tämä tutkimus osoittaa aiemman ajoituksen liian varhaiseksi. Todennäköisempi kirjoitusajankohta sijoittuu 200-luvun lopun ja 400-luvun alun väliin.

Kirjoituksen esittämää kertomusta sielun laskeutumisesta ja noususta verrataan kristittyjen ja platonilaisten kirjoittajien käsityksiin. Laajemman vertailun lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kirjoituksessa käytettyä terminologiaa ja myös siinä käytettyä tapaa viitata epäsuorasti raamatunteksteihin. Arvovaltaisessa opetuksessa käytetään neljää määritelmää sielusta ( näkymätön sielu , pneumaattinen sielu , materiaalinen sielu , järkisielu ). Nämä termit eivät esiinny yhdistelmänä missään muualla antiikin kirjallisuudessa, ja yksittäisinä ne esiintyvät hyvin erityyppisillä kirjoittajilla. Tämän perusteella voi päätellä, että Arvovaltainen opetus ei yksiselitteisesti edusta esimerkiksi platonilaista koulukuntaa, vaan kirjoituksessa yhdistellään erilaisia näkemyksiä.

Tutkimus tarkentaa kuvaa Nag Hammadin kirjakokoelmasta, joka usein edelleen mielletään gnostilaisten kirjoitusten kokoelmaksi. Tutkittu kirjoitus on askeettinen, kristillinen teksti, jonka keskeiset painotukset poikkeavat erilaisista gnostilaisen kristillisyyden muodoista, esimerkiksi valentinolaisuudesta. Vertaamalla kirjoitusta Nag Hammadin kokoelman ulkopuolisten kristillisten kirjoittajien teoksiin ja käsityksiin tutkimus osoittaa, että Nag Hammadin kirjoitusten tutkimuksessa laajemman varhaiskristillisen kontekstin huomioiminen on tärkeää.