Biologinen torjunta taimitarhoilla : petopunkkien hyödyntäminen omenantaimilla esiintyvien punkkituholaisten torjunnassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212009
Title: Biologinen torjunta taimitarhoilla : petopunkkien hyödyntäminen omenantaimilla esiintyvien punkkituholaisten torjunnassa
Author: Kangas, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212009
http://hdl.handle.net/10138/38585
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia (maatalouseläintiede)
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voisiko taimitarhoilla hyödyntää petopunkkeja biologisina torjuntaeliöinä. Tutkimuksessa keskitytään omenan taimilla esiintyvien punkkituholaisten, vihannespunkin ja omenankellastajapunkin, biologiseen torjuntaan. Euroopan unionin direktiivin 2009/128/EY mukaan suomalaisten viljelijöiden tulee vuoden 2014 alusta noudattaa integroidun kasvinsuojelun periaatteita ja siirtyä käyttämään kemiallisten torjunta-aineiden sijaan ensisijaisesti muita kasvinsuojelumenetelmiä. Työ tehtiin osana Taimistoviljelijät Ry:n hanketta, jonka tavoitteena on kehittää biologisen torjunnan toimintaohje tärkeimmille kasviryhmille puutarhamyymälöihin ja taimitarhoille ja näin ollen edistää integroituun kasvinsuojeluun siirtymistä taimistoviljelyssä. Työn kokeellisessa osuudessa seurattiin vihannespunkin (Tetranychus urticae) ja omenankellastajapunkin (Aculus schlechtendali) populaatiokehitystä avomaalla ja muoviseinäisessä kasvihuoneessa omenan ruukkutaimilla. Punkkien populaatiotiheydet omenantaimilla laskettiin lehtinäytteistä. Vihannespunkin biologista torjuntaa kokeiltiin ansaripetopunkin (Phytoseiulus persimilis) ja Neoseiulus barkeri -petopunkin avulla. Verrannekäsittelynä kokeissa käytettiin kemiallista kasvinsuojelua. Vertaamalla biologisen torjunnan ja kemiallisen kasvinsuojelun alueen punkkitiheyksiä toisiinsa saatiin tietoa siitä, miten käsittelyt erosivat toisistaan. Vihannespunkkien biologinen torjunta petopunkkien avulla epäonnistui muovihuoneessa, ja vihannespunkkipopulaatio kasvoi moninkertaiseksi biologisen torjunnan alueella verrattuna kemiallisen kasvinsuojelun alueeseen. Avomaalla vihannespunkkikanta pysyi koko kesän ajan matalana. Omenankellastajapunkkipopulaatio kasvoi muovihuoneessa ja avomaalla molempien käsittelyjen alueella suureksi, eikä käsittelyjen välillä ollut eroa kyseisen punkin populaatiotiheydessä. Vaikka biologinen torjunta ei onnistunutkaan näissä kokeissa, olosuhteiden puolesta petopunkkien käyttö vihannespunkin torjunnassa voisi olla mahdollista taimitarhatuotannossa etenkin muovihuoneissa. Omenankellastajapunkin runsaus, myös kemiallisen kasvinsuojelun alueella, yllätti ja jatkossa olisikin tärkeää miettiä, kuinka vakava tuholainen omenankellastajapunkki oikeastaan on omenantaimille ja mikä olisi paras keino sen torjumiseksi.The aim of this study was to look into the possibility of using predatory mites as a biological control agent in the nursery production. This study focuses on the biological control of two phytophagous mites, Tetranychus urticae and Aculus schlectendali that occur as pests in apple seedling production. The directive 2009/128/EY of the European Union obligates the farmers to follow the principles of the integrated pest management and favour other control methods, such as biological control, rather than chemical pesticides. This study is a part of The Finnish Nursery Producers Association’s project that aims to develop biological control practices for the nursery production in Finland and promote integrated pest management in nursery production. The experiments for this study were carried out outdoors in a field and indoors in a seasonal greenhouse, where the population development of T. urticae and A. schlechtendali on apple seedlings was followed. Population density of mites was counted from leaf samples gathered from the seedlings in two week intervals from May until the end of August. Biological control of T. urticae was tested with Phytoseeid mites, Neoseiulus barkeri and Phytoseiulus persimilis. Chemical control was used as a comparison treatment. The effects of the biological control were followed by comparing the population densities of phytophagous mites in the area of biological control to the mite densities in the area of chemical control. N. barkeri and P. persimilis were not able to prevent nor stop T. urticae population growth in the greenhouse where the densities of T. urticae grew higher in the area of biological control than in the area of chemical control. Outdoors the population densities of T. urticae remained low throughout the experiment in both treatment areas. Population densities of A. schlechtendali grew high indoors and outdoors within both treatments. Even though biological control did not succeed in these experiments, the conditions in the greenhouse were suitable for Phytoseeid mites and in theory it should be possible exploit them as control agents in nursery production. The high densities of A. schlechtendali were surprising. In the future it would be important to consider the importance of this species as a pest and find effective means to control it.
Subject: Tetranychus urticae
Aculus schlechtendali
biological control
nursery production
biologinen torjunta
taimistoviljely


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Niina Kangas_Gradu.pdf 923.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record