Opiskelijoiden tutkimuseettinen herkkyys ja käsitykset yliopistosta tutkimusetiikan oppimisympäristönä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252598
Title: Opiskelijoiden tutkimuseettinen herkkyys ja käsitykset yliopistosta tutkimusetiikan oppimisympäristönä
Author: Rissanen, Minka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252598
http://hdl.handle.net/10138/38608
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. Research ethics is an essential part of good science and the craftsmanship of trained professionals. However, there are only few studies about teaching and learning research ethics in universities. In the context of Finnish universities, the research is non-existent. The objective of this study was to examine students' research ethics skills and perceptions, and how university appears as a learning environment from the students' perspective. The objective was also to recognise possible developmental needs in education. The concept of ethical sensitivity represented the research ethics skills of students. Methods. The study utilised a mixed methods approach. The population consisted of psychology and educational science students in University of Helsinki. Students (N=87) responded to a questionnaire examining whether students' empathy, organisational and professional socialisation, and experiences on the department's ethical climate have a relationship with their sensitivity in research ethics issues. Three vignettes were composed for measuring sensitivity in research ethics issues. The informants' task was to recognise the ethical issues embedded in the vignettes. Also the relationship between students' age, field of study, progression in studies, and sensitivity in research ethics issues was examined. Six students, who were also respondents of the questionnaire, were interviewed. The frame of the interviews was created on the grounds of the quantitative results. The interviews were analysed thematically. Results and conclusions. According to principal component analysis, the measure of socialisation did not consist of the same dimensions than the original measure (organisational socialisation and professional socialisation). The Finnish data produced two new components: socialisation to the values of the field and the department, and socialisation to the practices of the field and the department. The latter component predicted sensitivity to ethical issues in research (?=.287, p=.023, R2=.09) in the regression model. Other variables did not have the same relation. The six students interviewed represented two different student clusters based on their socialisation in cluster analysis. Those students who reported a high level of socialisation to the values and the practices of the field and the department emphasised research ethics as certain practices, whereas those students who did not report a high level of socialisation emphasised the relativity of values and the importance of questioning existing norms. The findings suggest that in order for students to commit themselves to ethical research practices, they need to figure out the value basis of those practices. For teaching research ethics this implies that practical guidelines and realistic examples will have to be underpinned with thorough discussions about the underlying values and their consequences. This way the development of the students to responsible and ethical subjects can be assisted successfully.Tavoitteet. Tutkimusetiikan ymmärrys on tärkeä osa laadukasta tiedettä ja tutkinnon suorittaneiden ammattitaitoa. Tutkimusetiikan opetusta ja oppimista yliopistoissa on silti tutkittu hyvin vähän, ja Suomen yliopistojen kontekstissa tutkimusta aiheesta ei juuri ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia taitoja ja käsityksiä opiskelijoilla on tutkimusetiikkaan liittyen sekä millaisen tutkimuseettisten tietojen ja taitojen oppimisympäristön laitos muodostaa opiskelijoiden näkökulmasta. Yhtenä tavoitteena oli myös opetuksen kehittämistarpeiden tunnistaminen. Opiskelijoiden tutkimuseettisiä taitoja tutkittiin eettisen herkkyyden käsitteen avulla. Menetelmät. Tutkimus oli monimenetelmällinen. Kohderyhmänä olivat Helsingin yliopiston psykologian ja kasvatustieteiden pääaineopiskelijat. Opiskelijoiden (N=87) empatiakyvyn, laitokseen ja tieteenalaan sosialisaation sekä laitoksen eettisen ilmapiirin yhteyttä tutkimuseettiseen herkkyyteen tarkasteltiin monivalintamittareilla. Kolme vinjettiä kehitettiin mittaamaan tutkimuseettistä herkkyyttä. Vinjetit sisälsivät tutkimuseettisiä ongelmia, joiden tunnistaminen oli vastaajan tehtävä. Myös iän, koulutusalan ja opintojen vaiheen yhteyttä tutkimuseettiseen herkkyyteen selvittiin. Kyselylomakkeen vastaajista haastateltiin kuutta opiskelijaa. Haastattelurunko muodostettiin tilastollisen analyysin tulosten pohjalta, ja haastatteluaineisto analysoitiin temaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen sosialisaatiomittari ei pääkomponenttianalyysissä latautunut sen alkuperäisiin ulottuvuuksiin (laitokseen sosialisaatio ja tieteenalaan sosialisaatio). Suomalainen aineisto tuotti kaksi uutta komponenttia: sosialisaation tieteenalan ja laitoksen arvoihin ja sosialisaation tieteenalan ja laitoksen käytäntöihin. Jälkimmäisen havaittiin regressiomallissa ennustavan tutkimuseettistä herkkyyttä (?=.287, p=.023, R2=.09). Muiden muuttujien osalta yhteyttä ei ollut. Kuusi haastateltua opiskelijaa edustivat sosialisaatiokokemustensa perusteella kahta eri klusteria ryhmittelyanalyysissä. Opiskelijat, jotka kokivat olevansa erittäin sosialisoituneita sekä laitoksensa ja tieteenalansa arvoihin että käytäntöihin, painottivat haastatteluissa enimmäkseen tutkimusetiikan käytäntöjä. Opiskelijat, jotka eivät kokeneet olevansa erityisen sosialisoituneita laitoksensa ja tieteenalansa arvoihin ja käytäntöihin, painottivat haastattelussa arvojen suhteellisuutta, taustaoletuksia ja näiden kyseenalaistamista. Tuloksista voidaan päätellä, että eettisiin tutkimuskäytäntöihin sitoutumisen kannalta arvopohdinta on hyvin keskeistä. Tutkimusetiikan opetuksen kannalta tämä viittaa siihen, että opetuksessa tulisi ottaa huomioon tutkimuseettisten sääntöjen ja ohjeiden lisäksi näiden taustalla vaikuttavat arvot ja taustaoletukset. Näin opiskelijoiden kehitystä vastuullisiksi ja eettisiksi toimijoiksi voidaan menestyksellisesti tukea.
Subject: ethical sensitivity
research ethics
university students
higher education
mixed methods
eettinen herkkyys
tutkimusetiikka
yliopisto-opiskelijat
yliopisto-opetus
monimenetelmällisyys
Discipline: Education (General and Adult education)
Kasvatustiede (yleinen ja aikuiskasvatus)
Pedagogik (allmän och vuxenpedagogik)
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
opiskeli.pdf 839.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record