Monks, Clerks and King Arthur: Reading Geoffrey of Monmouth in the Twelfth and Thirteenth Centuries

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8712-7
Title: Monks, Clerks and King Arthur: Reading Geoffrey of Monmouth in the Twelfth and Thirteenth Centuries
Author: Tahkokallio, Jaakko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Yleinen historia
Publisher: Unigrafia
Date: 2013-04-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8712-7
http://hdl.handle.net/10138/38657
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This work examines the twelfth- and thirteenth-century readership and reception of Geoffrey of Monmouth s History of the Kings of Britain (c. 1138), a pseudohistorical narrative still widely remembered for introducing King Arthur into European literature. It suggests a new rationale for the great popularity of the work and presents evidence of why it circulated among religious orders. It also proposes a redating of the various versions of the text. On a general level, its results underline that for the high-medieval reading public moral education was a central function of historical writing, and that in this respect there existed a strong literary continuity with classical antiquity. The study is based on an examination of over 130 manuscripts of the History predating c. 1300. Particular attention has been given to the setting of their production (monastic or other), and to their twelfth- and thirteenth-century marginalia. Independent manuscripts of the Prophecies of Merlin, a part of the History that also circulated separately, have as well been studied, as have medieval narratives making reference to Geoffrey's History or using it as a source. The work consists of five main chapters. Chapter two discusses the publication of the History and the composition of its audience, demonstrating the wide extent of its monastic readership. Chapter three shows that the History was frequently read for factual information and that it was mostly seen as a trustworthy historical account. Chapter four presents the central new argument of the study, namely that the History was perceived as a morally edifying narrative by its audience. The reception of the Prophecies of Merlin is examined in Chapter five, which introduces evidence supporting the acceptability of this potentially controversial part. Chapter six discusses the role that Arthurian interests played in the early success of the History. The study contains several appendices, offering new information on the origin and medieval ownership of various manuscripts. They also update the list of commentaries written to the Prophecies and add five new witnesses to the handlist of manuscripts of the History. The results of the study highlight how the classical idea of history as a means of moral edification was widely shared in the middle ages. Importantly, the study demonstrates that to function as morally edificatory a historical narrative did not need to be particularly religious in its tone or substance. The usefulness of reading historical writing was seen to reside primarily in the way it inculcated certain virtues of character — it did not necessarily need to set models for direct imitation regarding how to conduct a proper Christian life.Uusi tutkimus paljastaa, että keskiajan munkit ja papit lukivat innokkaasti maallista, kuninkaiden ja ritareiden sotaisaa elämää käsittelevää kirjallisuutta ja poimivat siitä hyveellisen elämän oppeja. Kirkonmiesten keskiaikaisiin käsikirjoituksiin raapustamista kommenteista voidaan päätellä, miksi ja miten pseudohistoria myyttisestä Britannian kuningas Arthurista nousi erääksi sydänkeskiajan suosituimmista kirjoista, aikansa bestselleriksi. Kuningas Arthurin, pyöreän pöydän ritarit ja Merlinin toi keskiajan lukevan yleisön tietoisuuteen teos Britannian kuninkaiden historia, jonka kirjoitti 1130-luvulla englantilainen kirkonmies Geoffrey Monmouthlainen. Väitöskirjassani tutkin tämän pitkälti sepitteellisen mutta totena esitetyn historiateoksen lukemista ja vastaanottoa 1100 — 1200-luvuilla ja valotan näin keskiajan historiallista ajattelua. Tärkeimmät lähteeni ovat teoksen keskiaikaiset käsikirjoitukset, joita on säilynyt tarkastelemaltani ajanjaksolta 135. Analysoin kaikki näiden käsikirjoitusten marginaaleihin 1100 — 1200-luvuilla laaditut lukijamerkinnät. Ne kertovat siitä, miksi teosta luettiin ja mitä siinä pidettiin kiinnostavana. Tutkin myös käsikirjoitusten tuotantotapoja ja niiden omistajia: Miten suuri osa käsikirjoituksista tuotettiin luostareissa ja miten monet kaupallisissa kirjapajoissa? Kuinka monet olivat maallikoiden ja kuinka monet munkkien hallussa? Osoitan, että Britannian kuninkaiden historiaa lukivat ennen muuta munkit ja papisto, vaikka aiempi tutkimus on painottanut sen maallisuutta ja lukijakunnan ei-kirkollisuutta. Tutkimukseni yllättävin tulos on, että teoksen kirkolliset lukijat pitivät teosta moraalisesti opettavaisena, vaikka se ei juurikaan käsitellyt kirkollista historiaa. Teoksen päähenkilöt ovat sotaisia kuninkaita, eivät pyhimyksiä tai piispoja. Tämä tutkimustulos tarkentaa käsitystämme historiankirjoituksen roolista keskiajan kulttuurissa. Tutkimukseni näyttää, ettei historian tarvinnut antaa suoraa kristityn elämän mallia lukijan matkittavaksi vaan opettaa tätä hyveistä ja paheista esimerkkien kautta. Rohkea ja viisas kuningas antoi hyveiden mallin yhtä lailla munkille kuin ritarille ja inspiroi molempia. Historiankirjoituksen ei myöskään tarvinnut osoittaa, miten Jumala rankaisee paheista ja palkitsee hyveistä. Sen ensisijainen tarkoitus ei ollut pelotella tai maanitella lukijaansa vaan tuoda tämän punnittaviksi menneisyyden ihmisiä ja näiden moraalisia ominaisuuksia ja valintoja. Tutkimukseni esittää myös lisätodisteita aiemmalle olettamukselle, jonka mukaan Britannian kuninkaiden historiaa pidettiin aikanaan pääosin uskottavana historiana. Osoitan silti, etteivät keskiaikaiset lukijat nielleet purematta teoksen uskomattomimpia kertomuksia. He olivat tottuneet siihen, ettei historiateoksiin voinut luottaa ehdoitta.
Subject: yleinen historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record