Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella

Show simple item record

dc.contributor.author Tertsunen, Jermi fi
dc.contributor.author Martinmäki, Kati fi
dc.contributor.author Heikkinen, Kaisa fi
dc.contributor.author Marttila, Hannu fi
dc.contributor.author Saukkoriipi, Jaakko fi
dc.contributor.author Tammela, Simo fi
dc.contributor.author Saarinen, Tuomas fi
dc.contributor.author Tolkkinen, Mikko fi
dc.contributor.author Hyvärinen, Marja fi
dc.contributor.author Ihme, Raimo fi
dc.contributor.author Yrjänä, Timo fi
dc.contributor.author Klöve, Björn fi
dc.date.accessioned 2013-04-12T10:48:50Z
dc.date.available 2013-04-12T10:48:50Z
dc.date.issued 2012 fi
dc.identifier.isbn 978-952-11-4109-6 fi
dc.identifier.issn 1796-1637 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/38717
dc.description.abstract Sanginjoki, Oulujoen alin sivujoki, on Oulun seudun tärkeimpiä virkistysalueita ja Merikosken kalatietä lähin potentiaalinen vaelluskalojen nousualue. Joen ajoittainen happamuus kuitenkin heikentää Sanginjoen virkistyskäytöllistä ja ekologista arvoa. Kaupunki ja vesi – Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus (2008-2011) -hankkeessa selvitettiin Sanginjoen happamuuden alkuperää, seurattiin laajasti eri alueilta jokeen laskevien valumavesien pH:n muutoksia sekä testattiin menetelmiä happamien huuhtoumien ennaltaehkäisyyn ja neutralointiin. Tulosten perusteella laadittiin toimenpidesuunnitelma happamuuden ehkäisemiseksi sekä happamuuden aiheuttamien haittojen lieventämiseksi. Julkaisussa on myös esitetty tietoa Sanginjoen ja sen valuma-alueen ominaisuuksista, joen ekologisesta tilasta, vedenlaadun kehityksestä sekä happamuuden ehkäisemiseen soveltuvista menetelmistä. Tulosten perusteella Sanginjoen veden happamuus usein voimistuu virtaamien kasvaessa. Etenkin kesä- ja syyssateiden yhteydessä havaittiin alhaisia pH-lukemia, joihin vaikuttivat maaperä, kasvillisuus ja maankäyttö. Hapan huuhtouma on pääosin peräisin turvepitoisten maiden orgaanisesta huuhtoumasta, mutta paikallisesti vedenlaatuun voivat vaikuttaa alueella esiintyvät happamat sulfaattimaat ja mustaliuskealueet. Sanginjoen vesi on ollut myös luontaisesti hapanta lähinnä suo- ja turvemaiden happamien valumavesien johdosta, mutta happamuus on todennäköisesti lisääntynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Sanginjoen valuma-alueella testattujen vesiensuojelu- ja kunnostusmenetelmien vaikutukset happamien valumavesien neutraloinnissa vaihtelivat, mutta osa menetelmistä osoittautui käyttökelpoiseksi ja niitä voidaan suositella käytettävän jatkossa niin Sanginjoella kuin vastaavilla happamuudesta kärsivillä kohteilla. Menetelmien kehittämistä ja erityisesti vaikutusten seurantaa tulee kuitenkin edelleen jatkaa. Hankkeessa testatut menetelmät ovat keinoja ihmistoiminnasta aiheutuvan happamuuden lisääntymisen torjunnassa. Parhaiten Sanginjoen ja muiden happamuudesta kärsivien vesistöjen hapanta kuormitusta ehkäistään huomioimalla maankäytössä happamuuden kannalta kriittisten turve- ja sulfidipitoisten alueiden ominaisuudet ja sijoittuminen jo ennen maankäytön toimenpiteitä ja kuormituksen syntymistä. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.isformatof 978-952-11-4108-9 fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristö 37/2012 fi
dc.subject joet fi
dc.subject vesistöt fi
dc.subject turvemaat fi
dc.subject ojitus fi
dc.subject happamoituminen fi
dc.subject happamuus fi
dc.subject vesistövaikutukset fi
dc.subject vesistöjen kunnostus fi
dc.subject kalkitus fi
dc.subject vesiensuojelu fi
dc.subject valuma-alueet fi
dc.subject Sanginjoki fi
dc.title Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SY_37_2012.pdf 9.192Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record