Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot

Show simple item record

dc.contributor.author Martinmäki, Kati fi
dc.contributor.author Ulvi, Teemu fi
dc.contributor.author Hellsten, Seppo fi
dc.contributor.author Kuoppala, Minna fi
dc.contributor.author Visuri, Mika fi
dc.date.accessioned 2013-04-12T10:49:55Z
dc.date.available 2013-04-12T10:49:55Z
dc.date.issued 2006 fi
dc.identifier.isbn 952-11-2517-9 fi
dc.identifier.issn 1796-1637 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/38800
dc.description.abstract Kemijoen vesistöalueen Kemijärveä on säännöstelty vuodesta 1965 lähtien. Säännöstelyn alussa Kemijärven kesävedenpintaa nostettiin, ja samalla joukko pieniä järviä eristettiin pääaltaasta padoilla. Patoamisen seurauksena järvien tila on heikentynyt, koska luontainen veden vaihtuvuus on estetty. Vuonna 2004 valmistuneessa säännöstelyn kehittämisselvityksessä annettiin suosituksia, joilla säännöstelyn haittoja voitaisiin vähentää. Tässä työssä on kehittämisselvityksen suosituksen 11 mukaisesti arvioitu Kostamo-, Pöyliö-, Luusuan- ja Severijärven sekä Tarvaslammen kunnostusmahdollisuuksia. Selvitys järvien veden fysikaalis-kemiallisesta laadusta ja kalaston rakenteesta tehtiin olemassa olevien veden laatuaineistojen ja velvoitetarkkailutietojen pohjalta. Lisäksi Luusuanjärvellä tehtiin erillinen kasvillisuusselvitys. Valuma-alueelta järviin kohdistuvan ulkoisen ravinnekuormituksen laskennassa käytettiin paikkatietopohjaista RiverLifeGIS-työkalua. Järvien sisäistä kuormitusta arvioitiin eräiden kirjallisuudessa esitettyjen fosforimallien avulla. Tulosten pohjalta arvioitiin alustavasti erilaisten kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta järvien tilan parantamiseksi. Kevättalvisin kaikilla kohdejärvillä ainakin syvännealueiden happipitoisuus on alentunut. Järvien rehevyysaste vaihtelee keskirehevästä erittäin rehevään. Järvien yleisesti heikko veden laatu on seurausta valuma-alueelta tulevasta ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta ja heikosta vedenvaihtuvuudesta. Osa kohdejärvistä kärsii myös sisäisestä kuormituksesta. Tutkimusjärvien tilan parantumisen ehdottomana edellytyksenä on järviin tulevan ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tästä syystä kaikille kohdejärville tulisi laatia erilliset vesiensuojelusuunnitelmat. Varsinaisina järviin kohdistuvina kunnostustoimenpiteinä on ehdotettu ravintoketjukunnostusta, syvänteiden talviaikaista hapettamista ja lisävesien johtamista. Näiden lisäksi on myös tarkasteltu Pöyliöjärven alusveden poistoa, Tarvaslammen vesistöjärjestelyjen muuttamista sekä kevättulvan palauttamista kaikille järville.
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Lapin ympäristökeskus & Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.isformatof 952-11-2516-0 fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristö 58/2006 fi
dc.subject järvet fi
dc.subject vedenlaatu fi
dc.subject vesistönkuormitus fi
dc.subject vesistöjen kunnostus fi
dc.subject vesistöjen säännöstely fi
dc.subject ravinteet fi
dc.subject Kemijärvi fi
dc.subject Lappi fi
dc.subject Pohjois-Suomi fi
dc.title Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SY_58_2006.pdf 8.429Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record