Richard of St. Victor's Theory of Imagination

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8798-1
Title: Richard of St. Victor's Theory of Imagination
Author: Palmén, Ritva
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, Systemaattisen teologian osasto
Date: 2013-05-18
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8798-1
http://hdl.handle.net/10138/38873
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study analyses Richard of St. Victor s theory of the imagination (imaginatio) in its function as a psychological faculty. The research relates to the historical study of philosophical psychology, the aims being to provide a systematic investigation of the main features of Richard s idea of the nature of the imagination and its relation to other cognitive functions, to reveal his philosophical assumptions, and to analyse conceptual distinctions in his arguments. The study starts with a survey of the various ancient and early medieval theories of philosophy of mind in which the imagination is considered as a distinctive function of the soul. (Ch. 2). The essentials of Richard s anthropology and the basic principles of his theological methodology provide an important framework for the research (Ch. 3). Richard s theological method can be formulated as per visibilia ad invisibilia, i.e., from visible to invisible things. This principle is the basis for his theory of contemplation and can be seen in his highlighting the importance of both the senses and the imagination. The main sources in this work are Richard s two spiritual treatises, Benjamin Minor and Benjamin Major, both written between 1160 and 1170. In Benjamin Minor, Richard analyses the functioning of senses, imagination and higher cognitive abilities, i.e., reason and understanding, pointing out at least three different modes of imagination (Ch. 4). The first mode is able to transfer sensory data to be further processed by reason. In the second and third modes, imagination and higher cognitive abilities co-operate, enabling the human being to ascend from sensible reality to invisible reality without having to deny the fundamentally sensuous nature of mankind. In Benjamin Major, Richard constructs a six-fold model of contemplation (Ch. 5), imagination forming an integral part of the first three kinds. The first kind admires and considers images and forms of visible things through imagination. In the second kind, imagination and reason together examine the rationality of sensible objects. Richard suggests that in the third kind of contemplation the soul, aided by imagination, ascends from visible things to invisible by studying analogous likenesses between them. (Ch. 6). The study acknowledges that the faculty of imagination plays an important role in Richard s understanding of the human soul, since it turns out to be a necessary precondition for human reasoning in general. Furthermore, it sets the contemplative process in motion and functions as a link between the lower levels of contemplation and the higher spiritual levels. Richard also develops ideas which deal with the interpretation of biblical language, metaphors, rhetoric and the possibility of creative imagination. The main questions in the last chapter (Ch. 7) are: how does imagination produce new objects, and can the operation of the imagination be considered creative? Considering all these aspects of the imagination in Richard s texts improves our understanding of his theological epistemology and sheds new light on the theory of the imagination in the history of medieval philosophy and theology.Väitöskirjassa tarkastellaan Rikhard Pyhä-Viktorilaisen (k.1173) käsitystä siitä miten ihmisen mielikuvitus toimii ja voiko siitä olla jotakin hyötyä. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota systemaattinen selvitys mielikuvituksen käsitteestä ja sen toiminnasta psykologisena kykynä sekä mielikuvituksen suhteesta muihin kognitiivisiin kykyihin, kuten järkeen. Tutkimus edustaa filosofisen psykologian historiaa. Päälähteinä ovat Rikhardin teokset Benjamin Minor ja Benjamin Major. Nämä kristillisen uusplatonismin värittämät työt sisältävät runsaasti aikansa psykologista käsitteistöä ja niissä analysoidaan hengellisten kysymysten ohella myös inhimillisen sielun kognitiivisia toimintoja sekä tunteita. Benjamin Minorissa Rikhard opastaa pariisilaisen Pyhän Viktorin luostarin noviiseja tutkimaan oman sielunsa liikkeitä ja kykyjä, kuten mielikuvitusta. Rikhardin mukaan mielikuvitus on hyödyllinen sielun valmistautuessa kontemplaatioon eli jumalallisten näkymättömien asioiden kohtaamiseen. Ihmisen järjen toiminta on riippuvainen mielikuvituksen kyvystä, koska mielikuvitus siirtää ja muokkaa aistein havaittavien objektien kuvia eteenpäin järjen tarkempaa arviointia varten. Rikhard myös esittelee käytännön sovelluksen mielikuvituksen ja järjen yhteistyölle: ihminen voi halutessaan kuvitella absoluuttista pahaa tai hyvää ja näillä helvetin tai taivaan kuvitelmilla ohjata sielun toimintaa tasapainoiseen ja moraalisesti kestävään suuntaan. Benjamin Majorissa Rikhard esittelee kuusiportaisen kontemplaatiomallin, jonka kolmella ensimmäisellä tasolla mielikuvitus on aktiivinen. Näillä tasoilla sielu tutkii näkyvää maailmaa ja sen kohteiden järjellisyyttä hyödyntämällä mielikuvituksen ja järjen yhteistyötä. Näkyvän maailman kohteiden havainnoinnin ja analyysin kautta sielu pyrkii kohoamaan asteittain kontemplaation korkeimmille yliymmärryksellisille tasoille. Rikhard myös kehottaa tutkimaan refleksiivisesti mielikuvituksen toimintaa, jotta sielu voisi ymmärtää jotakin sekä omasta luovasta valmiudestaan että jumalallisesta luomisvoimasta. Väitöskirjan keskeinen tulos on, että mielikuvituksen käyttö on Rikhardin mukaan välttämätön edellytys sekä järjen toiminnalle että kontemplaatioprosessin aloittamiselle. Se myös osoittautuu tärkeäksi linkiksi kontemplaation alempien ja ylempien tasojen välillä, avustaen sielua ylittämään näkyvän todellisuuden rajat. Tämän lisäksi Rikhard arvioi myönteisessä valossa mielikuvituksen merkitystä retoriikassa, metaforien tulkinnassa sekä raamatun tekstien kuvallisten ilmaisujen selittämisessä. Rikhardin käsitys mielikuvituksesta poikkeaa siten 1100-luvulle tyypillisestä tavasta pitää mielikuvitusta vähämerkityksisenä virhepäätelmiä aiheuttavana sielunkykynä, jonka toimintaan tulee suhtautua varauksellisesti.
Subject: uskonnonfilosofia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record