Not a wet generation but a wet nation : The dynamics of change and stasis in the Finnish drinking culture from 1968-2008

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-872-8
Title: Not a wet generation but a wet nation : The dynamics of change and stasis in the Finnish drinking culture from 1968-2008
Author: Härkönen, Janne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-05-03
Belongs to series: URN:ISSN:1798-0062
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-872-8
http://hdl.handle.net/10138/38905
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The drinking culture in Finland has gone through profound changes over the last four decades. One explicit sign of transitions has been a nearly continuous increase in the total consumption of alcohol, which has three-folded since 1968. Increasing alcohol consumption has meant increase in various alcohol-related harms. Causes of death that are directly attributable to alcohol use are the leading cause of death among working aged men and women in Finland. In addition to harm to the drinker, excessive alcohol use results in various types of harms to others in the society through, e.g., drunk driving, family and other violence, child neglect etc. Because the developments in alcohol-related harms depend on changes in both the total consumption level and drinking patterns, a deeper understanding of the social determinants of these changes would be crucial for efforts to control development of harms from drinking. The aim of this study was to examine the changes in some central dimensions of the drinking culture in Finland over the past four decades. More specifically, it was studied: (1) What long-term changes have there been in the norms and attitudes towards drinking? (2) How have the contexts and characteristics of Finnish drinking occasions changed? (3) Does light and heavy drinking occasion drinking vary by socioeconomic status and has the relationship changed over time? (4) What kind of changes in the three temporal factors, age, period and cohort, underlie the temporal trends of drinking? The study was based on a survey data from six Finnish Drinking Habits Surveys, conducted between 1968 and 2008. They comprised a representative sample of the Finnish population aged 15 69 and the data-set consisted of 16,400 individuals. Attitudes towards moderate use of alcohol were found to been grown more permissive than ever over the past four decades. Alcohol policy opinions, however, were more varying: latest major endorsement for more relaxed alcohol policies was seen at the turn of the 1990s, while the major liberalizations of alcohol policies in 1969, 1995 and 2004 induced great concerns in the public. Drinking occasions in Finland have gone through two major transformations: in terms of the location, drinking has shifted towards homes, and in terms of the company, most of the drinking occasions are spent with a partner. In addition, drinking has concentrated on the weekends even more than before. For light drinking occasions and wine drinking, the general finding was that higher socioeconomic classes more often drink small amounts of alcohol at a time and wine drinking was substantially more frequent. For heavy episodic drinking and very heavy episodic drinking the direction of difference was found to be the opposite: manual workers more often drank large amounts of alcohol at a time. The analysis of age, period and cohort effects on drinking showed that the increase in alcohol consumption is affected by both period and cohort effects. Developments in light drinking were found to be quite similar across different cohorts over time, while there were great cohort differences in heavy episodic drinking. Heavy episodic drinking has increased systematically with more recent cohorts so that there has been no one wet generation but several wet generations comprising a wet nation.Suomalaisessa juomiskulttuurissa on tapahtunut olennaisia muutoksia viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Yksi muutosten selvimmistä merkeistä on ollut lähes yhtäjaksoisesti kasvanut kokonaiskulutus, joka on kolminkertaistunut vuodesta 1968 lähtien. Kasvanut kokonaiskulutus ja alkoholin rajun kertakulutuksen yleistyminen ovat johtaneet alkoholihaittojen lisääntymiseen. Alkoholikuolemat ovat työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy Suomessa, mutta alkoholista on haittaa myös muille kuin juojalle itselleen. Muun muassa rattijuopumukset, perhe- ja muu väkivalta ja lasten laiminlyönti ovat alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja toisille ihmisille. Koska alkoholihaittojen kehittyminen väestössä riippuu sekä kokonaiskulutuksen että alkoholin käyttötapojen muutoksista, on tärkeää syventää ymmärrystä näistä ilmiöistä ja niihin vaikuttavista sosiaalisista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella juomiskulttuurin eräiden keskeisimpien piirteiden muuttumista Suomessa viimeisten neljän vuosikymmen aikana. Tutkimuskysymykset olivat: (1) Mitä pitkän aikavälin muutoksia on tapahtunut juomisen normeissa ja suhtautumisessa alkoholiin? (2) Miten juomistilanteiden sosiaalinen konteksti ja luonne ovat muuttuneet? (3) Vaihtelevatko alkoholin pien- ja suurkäyttökerrat sosioekonomisen aseman mukaan ja onko tämä yhteys muuttunut ajassa? (4) Miten ikä-, periodi- ja kohorttitekijät selittävät juomisen ajallisia muutoksia? Tutkimus perustui kuuteen Juomatapatutkimukseen, jotka toteutettiin vuosien 1968 ja 2008 välillä. Ne muodostivat edustavan otoksen 15-69-vuotiaista suomalaisista ja koko aineisto käsitti yhteensä 16 400 henkilöä. Suhtautuminen alkoholin kohtuukäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi kuin koskaan aiemmin. Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet osoittavat kuitenkin, että nykyistä alkoholipolitiikkaa halutaan ylläpitää tai jopa tiukentaa. Alkoholipolitiikan väljentämistä kannatettiin laajamittaisesti viimeksi 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta mielipiteet ovat kiristyneet tasaisesti 1990-luvun lopulta saakka. Erityisesti alkoholipolitiikan suuret liberalisoinnit vuosina 1969, 1995 ja 2004 herättivät suurta huolta väestössä. Juomistilanteet ovat muuttuneet kahdessa keskeisessä suhteessa, missä ja kenen seurassa alkoholia juodaan. Alkoholia juodaan yhä useammin kotioloissa ja seurana on yhä useammin oma kumppani. Lisäksi juomistilanteet keskittyvät viikonloppuihin aiempaa yhä enemmän. Juomisen sosioekonominen vaihtelu riippuu siitä, mitä alkoholikäyttötapoja tarkastellaan. Ylemmät toimihenkilöt joivat muita useammin pieniä määriä kerralla ja viinin kulutus oli hyvin paljon yleisempää. Työntekijöillä oli puolestaan muita useammin alkoholin suurkäyttökertoja. Juomisen ikä-, periodi- ja kohortti-tekijöiden analyysi osoitti, että kasvaneen alkoholin kulutuksen taustalla on sekä periodi- että kohorttitekijöitä. Eri kohortit eivät eronneet sen suhteen, kuinka usein ne käyttävät alkoholia pieniä määriä kerralla. Kohortit erosivat kuitenkin suuresti sen suhteen, kuinka usein alkoholia juodaan suuria määriä kerralla. Mitä nuoremmasta kohortista on kyse, sitä yleisempää on ollut alkoholin runsas kertakulutus, ja niinpä ei voida puhua vain yhdestä märästä sukupolvesta vaan märästä kansakunnasta.
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
harkonen_dissertation.pdf 1.424Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record