Taloudellinen, sukupuolittunut ja transnationaali sosiaalinen : Hyvinvointihallinnan muutos ja kysymys työn ja perheen yhteensovittamisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7679-4
Title: Taloudellinen, sukupuolittunut ja transnationaali sosiaalinen : Hyvinvointihallinnan muutos ja kysymys työn ja perheen yhteensovittamisesta
Author: Eräranta, Kirsi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-05-17
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7679-4
http://hdl.handle.net/10138/38955
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This thesis examines the reconciliation of work and family as a social issue that has become the object of welfarist government in Finland in the 20th century. More specifically, it focuses on the ways in which this issue has changed after the welfarist government has been increasingly called into question since the late 1980s. Drawing on Foucauldian analytics of government, the thesis analyzes the ways in which work/family reconciliation has been problematized and made an object of government in Finland over time. The empirical materials consist of policy documents on the topic, published mainly between 1980 and 2009. The research strategy is based on the Foucauldian notions of genealogy and the historical ontology of present. The thesis consists of five studies and a summary article. Each study analyzes the problematization of work/family reconciliation from a specific perspective. These include 1) social and organizational scientific knowledge; 2) citizenship and social care; 3) the Europeanization of Nordic social policies; 4) the instruments of EU gender equality policies; and 5) the rationalities and techniques of social risks. The thesis contributes to three bodies of social scientific knowledge. First, the study advances knowledge in the field of the welfare state research by articulating a governmentality perspective on the analysis of welfare state change, and by empirically elaborating the economization and marketization of Nordic social policies. Second, the study extends the feminist literature on gender policies by shedding light on gender and sexuality as categories organizing the issue of work/family reconciliation, and by tracing the process through which this gender equality issue has found its way onto the mainstream policy agenda in Finland. Third, the study complements existing research on global and European governmentality by examining the ways in which transnational policies have been articulated, negotiated, and brought into effect in the local contexts of the member states. Overall, the thesis argues that the reconciliation of work and family has been problematized as an economic, gendered and transnational social issue in the context of advanced liberal government. Through this problematization, social responsibilities have been redefined between the EU and its member states, the government and the labour market, as well as mothers and fathers, among others.Miten meistä on tullut työn ja perheen yhteensovittajia? Tukeeko meitä yhteensovituksessa naisystävällinen hyvinvointivaltio vai perheystävällinen työpaikka ? Tarkastelen väitöstutkimuksessani suomalaista työn ja perheen yhteensovittamista edistävää hyvinvointipolitiikkaa ja sen viimeaikaisia muutoksia. Tarkastelujakso kattaa sekä pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan 1980-luvun kulta-ajan että sen 1990-luvun suunnanmuutoksen jälkeiset vuodet. Kysyn, miten työn ja perheen yhteensovittamisesta on tullut ongelmallinen, ymmärrettävä ja hallittavissa oleva kysymys näiden vuosikymmenten aikana. Tutkimuksen teoreettis-metodologiset lähtökohdat ovat foucault laisessa hallinnan analytiikassa. Tutkimus on artikkeliväitöskirja, jonka tulokset on esitetty viidessä artikkelissa. Tulosten perusteella väitän, että työn ja perheen yhteensovittaminen on alettu nähdä aiempaa vahvemmin taloudellisena, sukupuolta korostavana ja ylikansallisena ongelmana. Aihetta on tarkasteltu talousajattelun valossa niin valtion, työnantajien kuin vanhempien osalta ja sen tukemiseen on luotu markkinainstrumentteja, kuten yksityisiä kotitalous- ja hoivapalveluja. Talousaspekti liittyy siihen, että työn ja perheen yhteensovittaminen on nähty väestönkehityksen kannalta keskeisenä asiana, jonka ytimessä on naisten ja miesten, äitien ja isien työllisyyttä ja syntyvyyttä lisäävä toiminta. Sen myötä ihmisten elämänkokonaisuutta on hahmotettu sukupuolittuneen työn ja perheen vastakohtaparin kautta. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisesta on tullut kansainvälisten organisaatioiden kuten EU:n ja OECD:n yhteinen ongelma, jonka ratkaisemiseen on luotu jäsenmaiden suoritusten parantamiseen ja kansallisten toimijoiden (kuten työnantajien) osallistamiseen tähtääviä välineitä. Suomessa on kuitenkin vedetty rajoja sen suhteen, mitkä yhteensovittamista tukevat toimenpiteet ja niiden muutokset on tuotu esiin kansallisessa, mitkä ylikansallisessa valossa. Kaiken kaikkiaan työn ja perheen yhteensovittamista koskevan kysymyksen kautta on pyritty määrittelemään uudelleen sosiaalisia vastuita esimerkiksi EU:n ja sen jäsenmaiden, julkisvallan ja työmarkkinoiden sekä äitien ja isien kesken.
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Eraranta_vaitoskirja.pdf 2.412Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record