Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa : kohti tilaa ja kokemuksia

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies en
dc.contributor.author Känkänen, Päivi
dc.date.accessioned 2013-05-20T08:51:14Z
dc.date.available 2013-06-05 fi
dc.date.available 2013-05-20T08:51:14Z
dc.date.issued 2013-06-15
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-245-911-4 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/39276
dc.description.abstract The interest of the study is to use an arts-based research strategy to examine and analyse new kinds of child welfare approaches and methods. The study draws on the idea that established practices are not the only way of solving problems or developing methods in child welfare and that it is possible to find new ways in intersections of different approaches, disciplines and operating cultures. Orientations outlining the study include experimental and descriptive approaches as well as conceptualising of observations arising from arts-based practices. The study sets out to scan the over-a-decade-long efforts to develop ways to apply arts-based methods in child welfare with a specific emphasis on cases where it has paid off to the take the risk of experimenting with a new approach. Most of the data used in the study were collected in arts-oriented projects in Finnish state reform schools. The key objectives of the study are to formulate theoretical reasons for the suitability of arts-based methods in child welfare as well as to find out what kind of information about existing practices can be retrieved through the application of arts-based methods and through observation of activities. First, arts-based research practices are utilised to find out what can be achieved by arranging meetings between different professionals and by introducing a dialogue-based approach in child welfare. Secondly, the study seeks to identify the importance of arts as a means of communication, expression and analysis in child welfare services. A specific focus is on examining how dialogues, reciprocity and giving space can influence interaction between children and adults. Thirdly, the study examines arts-based practices from the perspective of three groups of adults: those who work with children and young people, professionals in education and care as well as artists. The study investigates links between the professional roles and personal lives of child welfare employees and tries to find out what kinds of individual and communal experiences employees gain from arts-based methods. The data used in the study come from three sources. Data were collected in projects carried out as part of two research programmes of the Academy of Finland: SYREENI 2000 - 2003 and SKIDI-KIDS 2010 - 2013. The first set of data was collected in a 2000 - 2003 project focusing on autobiography chains and the role of expressive skills in preventing social exclusion. The second set of data was collected in two projects in 2010 - 2011; the one using theatre-based methods and the other rap music. The third data source was the researcher s experiences and observations during other training processes carried out in state reform schools where employees utilised arts-based methods to create new kinds of practices and new ways of meeting young people. The conceptualisation of the methodological strategy for the study and the formation of the sculpting technique drew inspiration from Patricia Leavy s (2009) views on the application of arts-based research practices in qualitative research. By creating, testing, developing and, where necessary, amending functions, i.e. by sculpting, we have, together with a number of actors, retrieved the data for the study, which we then have formulated into observations and conclusions, taking into account any coincidences and surprises. The study is based on a hybrid hands-on methodology which aims to observe and gain knowledge through the language of arts and through arts-based practices. Sculpting refers to individual working methods that aim at better self-knowledge and self-expression. Arts-based research practices are used to sculpt out new work practices as well as new, better tuned ways of interacting and working together with children and young people. The close link with practical work is the core and foundation of the study. Data derived from practical work is used to seek relationships with different kinds of concepts and theories. The training interventions and group activities included in the study were carried out in workshops utilising different kinds of methods ranging from autobiographies, rap music and theatre to interviews and participatory observations. These methods were used to collect qualitative research data and acted as filters for the whole research process providing the grounds for conclusions and key concepts. The concepts include the sculpting technique applied in the study as well as the progressive method where arts are used to help children to find their own space and experiences that help them to take charge of their life and their stories. The study also examines arts-based practices where employees are working together with children and young people in order to find both interesting and appealing ways of interaction. By experimenting and developing methods together, employees and children and young people found new ways of approaching and analysing familiar issues and discovered unexpected and fruitful new elements. The study shows that control-free spaces are necessary in child welfare services, where the structures often are very institutionalised. A control-free space is a space where children and young people are not restricted by how adults define the self and the world. Child welfare services are in need of different kinds of ways to communicate with children and young people. A symbolic distance, the metaphoric shelter of arts, could be useful in achieving this. The metaphoric shelter that liberates self-expression can be found in costumes, masks or shadow theatre, for example. For some children and young people, practices that draw on activities or artistic self-expression may even be the only approach or means to self-expression which then wakes up their emotional memories. Key words: child welfare, arts-based practices, arts-based research, state reform schools, control-free space, metaphoric shelter of arts, inclusion, autobiographical approach en
dc.description.abstract Tutkimuksen intressinä on ollut halu tarkastella ja analysoida uusia lähestymistapoja ja toimintamalleja lastensuojeluun taideperustaisen tutkimusstrategian avulla. Lähtökohtaisena ajatuksena on ollut, että ratkaisut lastensuojelun pulmiin ja työmenetelmien kehittämiseen eivät löydy vain lastensuojelun vakiintuneiden ja vallitsevien käytäntöjen sisältä, vaan eri lähestymistapojen, toimintakulttuurien ja tieteenalojen risteyskohdista. Kokeilevuus, deskriptiivisyys ja taiteellisessa työskentelyssä esiin nousevien havaintojen käsitteellistäminen ovat olleet tutkimusta viitoittavina orientaatioina. Tutkimus läpivalaisee yli vuosikymmenen mittaisen kehittämistyön kaarta taidelähtöisten työmenetelmien soveltamisesta lastensuojeluun. Se tihentyy tarkastelemaan erityisesti niitä kohtia, joissa uuden lähestymistavan kokeileminen ja riskinotto ovat kannattaneet. Pääosa tutkimusaineistosta on kerätty valtion koulukodeissa toteutetuissa taidepainotteisissa hankkeissa. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on hakea teoreettisia perusteluja sille, miten taidelähtöiset menetelmät soveltuvat lastensuojeluun sekä millaista tietoa niiden soveltaminen ja toiminnan havainnoiminen antaa vallitsevista käytännöistä. Taideperustaisten tutkimuskäytäntöjen avulla selvitetään, mitä eri ammattikuntien välisillä kohtaamisilla ja dialogisuuteen perustuvalla työotteella tavoitetaan lastensuojelussa. Toiseksi tutkimus erittelee taiteen merkitystä kommunikaation, ilmaisun ja jäsentämisen tilana lastensuojelussa. Lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa dialogisuus, vastavuoroisuus ja tilananto ovat tutkimuksessa huomion kohteena. Kolmanneksi tutkimus tarkastelee taidelähtöisyyttä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten, kasvatus- ja hoitoalan ammattilaisten ja sivuavasti myös taiteilijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden ammatillisen roolin ja henkilökohtaisen elämän limittymistä ja sitä, millaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia työntekijöille syntyy taidelähtöisiä työskentelymenetelmiä käytettäessä. Tutkimuksessa on kolme aineistopolkua. Aineistoa on kerätty kahdessa Suomen Akatemian tutkimusohjelmien (SYREENI 2000 - 2003 sekä SKIDI-KIDS 2010 - 2013) puitteissa toteutetuissa hankkeissa. Niistä ensimmäinen, Elämäkertaketju - ilmaisutaidot lastensuojelussa syrjäytymisen ehkäisemiseksi -hanke, ajoittui vuosille 2000 - 2003. Toinen aineistokokonaisuus on kerätty vuosina 2010 - 2011 teatterityöskentelyyn pohjautuvassa Sytytin -hankkeessa sekä Räpätessä roiskuu -rap-musiikkihankkeessa. Kolmas aineistopolku muodostuu niistä kokemuksista ja havainnoista, joita tutkijalle on kertynyt muista valtion koulukodeissa toteutetuista koulutusprosesseista, joissa työntekijät ovat hakeneet taidelähtöisistä menetelmistä uudenlaisia toimintamalleja ja kohtaamisen tapoja nuorten kanssa työskentelyyn. Patricia Leavyn (2009) käsitykset taideperustaisten tutkimuskäytäntöjen soveltamisesta laadulliseen tutkimukseen ovat inspiroineet tutkimuksen metodisen strategian hahmottamisessa ja veistotekniikan muotoutumisessa. Tekemällä, kokeilemalla, kehittämällä ja tarvittaessa toimintoja muuttamalla eli veistämällä on saatu esiin yhteistyössä lukuisten toimijoiden kanssa käsillä olevat aineistot ja niihin pohjautuvat havainnot ja päätelmät, sattumaa ja yllätyksiä unohtamatta. Tutkimus perustuu hybridiseen käytäntölähtöiseen metodologiaan, taiteen kielellä ja taiteellisella toiminnalla tapahtuneeseen havainnoimiseen ja ymmärryksen kartuttamiseen. Veiston kaltaisella työskentelyllä viitataan yksilölliseen työskentelyyn, joka tähtää itsetuntemuksen ja itseilmaisun lisäämiseen. Taideperustaisten tutkimusmetodien avulla veistetään esiin uusia työmuotoja sekä lasta ja nuorta kohti paremmin virittäytyneitä vuorovaikutustapoja ja yhdessä toimimisen muotoja. Tiivis yhteys käytäntöön on tutkimuksen ydin ja perusta. Käytännöstä kumpuavan tiedon avulla on haettu suhdetta erilaisiin käsitteisiin ja teoriaan. Tutkimuksen koulutusinterventioihin ja ryhmätoimintaan sisältyvillä työpajoilla käytettiin metodisina työvälineinä elämäkerrallista työskentelyä, rap-musiikin tekemistä, teatterityöskentelyä sekä haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Nämä metodit toimivat laadullisen tutkimuksen tiedon tuottamisen menetelminä ja kokonaisprosessin suodattimena, jonka pohjalta on tehty päätelmät ja muodostettu tutkimuksen keskeiset käsitteet. Tutkimuksen käsitekartassa havainnollistuu tutkimuksen veistotekniikka ja vähitellen etenevän työskentelyn malli, taiteen keinoin kohti kokemuksia ja tilaa, jossa lapsi on asiansa omistaja ja tarinansa kertoja. Tutkimuksessa tarkastellaan taiteelliseen työskentelyyn perustuvia toimintatapoja joiden avulla työntekijät etsivät yhdessä lapsen ja nuoren kanssa vuorovaikutuksen tapoja, jotka tuntuvat kiinnostavilta ja kutsuvilta. Kokeilemalla ja yhdessä kehittämällä tavoitettiin uusia tulokulmia ja uutta jäsennystä jo ennestään tuttuihin asioihin, mutta kutsuttiin esiin myös odottamatonta ja hedelmällistä uutta. Tutkimuksessa osoitetaan, että lastensuojelun toisinaan hyvin institutionaalisten piirteiden kuormittamissa rakenteissa tarvitaan kontrollista vapaata tilaa. Sen tilan tulisi olla vapaa aikuislähtöisistä toiveista, jotka pyrkivät määrittämään, miten lapsen tai nuoren tulisi olla suhteessa itseensä ja maailmaan. Lastensuojelussa tarvitaan monenlaisia tapoja kommunikoida lasten ja nuorten kanssa. Tässä tehtävässä voi olla avuksi symbolinen etäisyys, taiteen metaforinen suoja. Itseilmaisuun vapauttava suoja voi tarjoutua vaikkapa roolivaatteiden, maskin tai varjoteatterin turvin. Joidenkin lasten ja nuorten kohdalla toiminnallinen tai taiteelliseen itseilmaisuun perustuva työskentely saattaa olla jopa ainoa mahdollinen lähestymistapa tai keino ilmaisukyvyn elävöittämiseen tunnemuistoja herättävällä tavalla. Avainsanat: lastensuojelu, taidelähtöiset menetelmät, taideperustainen tutkimus, koulukodit, kontrollista vapaa tila, taiteen metaforinen suoja, osallisuus, elämäkerrallinen työskentely fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-245-910-7 fi
dc.relation.isformatof Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013, Tutkimus. 1798-0054 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalityö fi
dc.title Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa : kohti tilaa ja kokemuksia fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Karvinen-Niinikoski, Synnöve
dc.ths Rauhala, Pirkko-Liisa
dc.opn Nyqvist, Leo
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kankanen_vaitoskirja.pdf 2.482Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record