Todisteena äänen kuva : Suomen kielen imitatiivikonstruktiot

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8860-5
Title: Todisteena äänen kuva : Suomen kielen imitatiivikonstruktiot
Author: Jääskeläinen, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-06-11
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8860-5
http://hdl.handle.net/10138/39287
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Imitations of sounds as evidence: the constructions of imitatives in the Finnish language This dissertation examines the meanings and uses of Finnish imitatives (onomatopoeic interjections, e.g. humps, räks, poks, fruuum, pfhiuuu; sound of soft falling , crack , snap etc.) in written texts. Imitatives are indeclinable, onomatopoeic words used as imagistic representations of sounds, movements or other sensations. They have been studied very little in Finnish and in many other languages, as they have been considered marginal and only resources of spoken genres. In this research, the use of imitatives is studied especially in relation to the constructions these words appear in, as elements of conventional linguistic expressions. The theoretical and methodological framework consists largely of cognitive grammar and construction grammar. Theories of gesture studies are also utilized. The constructions of imitatives are illustrated with the formal notation of construction grammar. One aim of the research is to test how well construction grammar is suited for the description of the substantially diverse constructions of imitatives; the research is aimed also at developing construction grammar further to suit the description of varying linguistic expressions in Finnish. The research material consists of some 4,300 imitatives in their complete textual context. The data is collected from texts from differing text genres, consisting of newspaper texts from the CSC Language Bank and Helsingin Sanomat digital archives, older Finnish newspaper texts from the late 19th century from the national Library s digital collections, and recent, more speech-like texts from the Internet. The research material thus covers a time range from the late 19th century to the present day. The research begins with an introduction to the study of expressive words and the previously restricted study of imitatives in the Finnish language. The theories and methods of the research are then presented. In the extensive results section, conventional constructions of imitatives are described and illustrated. The functions and uses of imitatives and imitative constructions in texts are then described. The study ends with an extensive discussion of the motivation of the use of imitatives and the forms of imitative constructions, and an exploration of the imagery of spatial and metaphoric imitative use. The research demonstrates that imitative constructions are an essential part of the Finnish language repertoire. Imitatives are used for describing sounds, but also for describing e.g. manner, qualities of things, and events in narration. They are often used in rhetorical storytelling, especially as devices for change of perspective, and sometimes instead of interpersonal actions in speech-like texts. Imitatives are also commonly used metaphorically, when describing affective emotional experiences. Their uses are motivated by the evidential nature of hearing. Studying imitatives brings out the fundamentally flexible nature of language and its categories; it deals with the questions of what forms a part of language and what does not, and, for example, what is the role of gesture-like elements in written texts.Naps, poks ja pam kuuluvat kieleen Mitä yhteistä on ilmauksilla Siina sivussa Petri vetäisi yhden kaljan että humps, Jonkun pitää sanoa räks tai poks että vakuutus korvaa ja Se ei ole mikään naps-ilmiö? Niissä on käytetty ääntä jäljittelevää, taipumatonta sanaa aivan tietynlaisessa suomen kielelle ominaisessa rakenteessa. Imitatiiveja eli onomatopoeettisia interjektioita (esim. humps, räks, poks, roiskis, fruuum, pfhiuuu) pidetään usein lasten kielenä, sarjakuvien keinoina tai vain puheenomaisina ilmauksina, joilla ei ole varsinaista roolia kielessä tai kielenkuvauksessa. Väitöskirjatutkimus Todisteena äänen kuva kääntää asetelman ylösalaisin: Imitatiivit ovat suomen kielen arvokas keinovara. Niitä tarvitaan myös kirjoitetussa kielessä lähes kaikenlaisissa teksteissä sanomalehtiteksteistä Internetin keskusteluihin ja blogiteksteihin. Anni Jääskeläinen (HY, suomen kieli) tutkii ääntä tai liikettä jäljitteleviä taipumattomia sanoja laajan aineiston avulla. Jääskeläisen tutkimus tarkastelee imitatiiveja tutkimalla niitä rakenteita, joihin imitatiivit sijoittuvat. Tutkimus esittelee ja kuvaa formaalisti noin kolmekymmentä erilaista täytettävää konstruktiota, joiden osina imitatiivit esiintyvät nykysuomessa. Tutkimus osoittaa, että imitatiivien avulla voidaan paitsi kuvata kuultua ääntä myös esimerkiksi kuvata tapahtumisen tapaa ja olioiden laatua, kuvata tapahtumia kertomuksissa, rakentaa retorista tarinankuljetusta näkökulmanvaihdoksineen ja kuvata vuorovaikutuksellisia tekoja. Imitatiiveja käytetään myös metaforisesti kuvattaessa affektisia tunnekokemuksia. Näin on esimerkissä, jossa kuvitteellinen ääni tehostaa eron kuvausta: En ajatellut muuta kuin häntä. Olin onnellinen. Kunnes pam! hän jätti minut. Jääskeläinen on tarkastellut 4.300:aa imitatiivisanetta käyttökonteksteissaan. Autenttiset käyttöesimerkit edustavat erilaisia tekstejä Internetistä, Kielipankista, Historiallisesta sanomalehtikirjastosta ja Helsingin Sanomien arkistosta. Aineistossa on tekstejä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Varioiva aineisto osoittaa, että imitatiivit ja imitatiivikonstruktiot kuuluvat suomen kielen käyttövaroihin ja että niitä on käytetty suunnilleen samoin 1800-luvun lopulta tähän päivään. Mistään aivan uudesta, vain esimerkiksi sarjakuvien aikaansaamasta ilmiöstä ei siis ole kyse. Väitöskirjatutkimuksen kuvaamista käytöistä ja merkityksistä suurin osa ei ole tullut aikaisemmassa imitatiivitarkastelussa esille. Väitöskirjatutkimuksen teoreettis-metodologisena taustana ovat konstruktiokielioppi ja kognitiivinen kielentutkimus, ja tutkimus hyödyntää myös eletutkimuksen teorioita.
Subject: suomen kielen tutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
todistee.pdf 1.825Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record