Mental health and reproductive health in women

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-898-8
Title: Mental health and reproductive health in women
Author: Toffol, Elena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry
National Institute for Health and Welfare (THL)
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-0062
Abstract: This research aims at studying the relationship between mental health and reproductive features in women. The epidemiology and phenomenology of many psychiatric disorders differ between genders, with depressive and anxiety disorders, as well as attempted suicide, being more common in women, and completed suicide, personality disorders and substance use disorders, in men. It is plausible that (endogenous and exogenous gonadal hormones and reproductive events contribute to this pattern. Data on women who participated in two Finnish opulation-based studies (Health 2000 and FINRISK 1997, 2002 and 2007) were analyzed. Data were collected through face-to-face interviews, self-administered questionnaires and health examinations. Different structured (BDI-21, BDI-13, GHQ-12, CIDI) and non-structured tools were used to assess mental health and psychological well-being. Study I focused on the association between mental health and miscarriage, by history and number; Studies II and III focused on the relationship with use of hormonal contraception (either oral or intrauterine) and its duration; Study IV concentrated on the associations between mental health and hormone therapy in perimenopausal and postmenopausal women. Study I showed that a miscarriage as a pregnancy outcome was related to a high prevalence of depressive disorders, and to more severe depressive or anxiety symptoms compared with other pregnancy outcomes. Moreover, the higher the number of miscarriages was, the worse the current state of mood was and the higher the frequency of a psychiatric diagnosis. Studies II and III revealed that the use of hormonal contraception was not associated with adverse psychological status or depressive symptoms/disorders. Additionally, no effect of different hormonal compounds was detected. The main finding in Study IV was the high prevalence of depressive and anxiety disorders among women in connection with the menopausal transition. Moreover, in this group, an association between current use of hormone therapy and worse psychological well-being or mental health was detected. The results of this study support the hypothesis of an association between psychological well-being and reproductive features in women. The importance of considering reproductive health and events when assessing psychological status and mental health in women is discussed.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten mielenterveyden ja lisääntymisterveyden välistä suhdetta. Monet psykiatriset sairaudet ja oireet ilmenevät eri lailla sukupuolten välillä, esimerkiksi masennustila ja ahdistusoireet ovat yleisempiä naisilla, kun sitä vastoin itsemurhat sekä persoonallisuus- ja päihdehäiriöt ovat yleisempiä miehillä. On todennäköistä, että sukurauhashormonit ja lisääntymistapahtumat vaikuttavat mielenterveydessä ilmeneviin eroihin. Naisten tutkimusaineistona käytettiin kahta suomalaista väestötutkimusta (Terveys 2000 ja FINRISK 1997, 2002, 2007). Tämä aineisto koostui henkilökohtaisista haastatteluista, kyselylomaketiedoista ja terveystarkastusmittauksista. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa käytettiin sekä strukturoituja (BDI-21, BDI-13, GHQ-12, CIDI) että ei-strukturoituja menetelmiä. Ensimmäinen tutkimus koski mielenterveyden ja keskenmenojen sekä niiden määrän välistä suhdetta. Toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveyden ja hormonaalisten (suun kautta nautittavien tai kohdunsisäisten) ehkäisykeinojen käytön sekä ehkäisyn keston välistä suhdetta. Neljäs tutkimus keskittyi mielenterveyden ja hormonikorvaushoidon välisiin yhteyksiin vaihdevuosi-ikäisillä ja vanhemmilla naisilla. Ensimmäinen tutkimus osoitti että keskenmenon kokeneilla masennus oireet ja häiriöt olivat yleisiä. Tämän lisäksi keskenmeno yhdistyi vakavampiin mielenterveyden häiriöihin verrattuna muihin raskauden lopputuloksiin. Mitä enemmän keskenmenoja oli, sitä todennäköisempiä olivat psyykkiset oireet tai mielenterveyden häiriöt. Toinen ja kolmas tutkimus osoittivat, että hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei ollut yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin tai masennusoireisiin. Eri hormoniyhdisteet eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Neljännen tutkimuksen päälöydös oli se, että masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Lisäksi tässä ryhmässä hormonikorvaushoidon käyttö oli yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat hypoteesia, että naisten lisääntymisterveys vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Lisääntymisterveyttä edistämällä voidaan mahdollisesti edistää myös mielenterveyttä.
URI: URN:ISBN:978-952-245-898-8
http://hdl.handle.net/10138/39289
Date: 2013-06-07
Subject: psychiatry
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mentalhe.pdf 1.933Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record