Korkovähennysoikeuden rajoitukset ja pääomasijoitusten strukturointi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062890
Title: Korkovähennysoikeuden rajoitukset ja pääomasijoitusten strukturointi
Author: Riihijärvi, Rami
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062890
http://hdl.handle.net/10138/39397
Thesis level: master's thesis
Discipline: Fiscal law
Finanssioikeus
Finansrätt
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusten vaikutuksia pääomasijoitusten hankintarahoitukseen. Tutkimuskohde liittyy elinkeinoverolakiin helmikuussa 2013 lisättyyn EVL 18 a §:ään, joka rajoittaa yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkomenojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnan tulolähteessä. EVL 18 a §:n vähennysoikeuden rajoitus koskee vain etuyhteysyritysten välisiä korkomenoja. Säännöksellä ei siten ole tarkoitus rajoittaa riippumattomalta osapuolelta otetun velan, kuten pankkilainan korkojen vähennyskelpoisuutta. Suomessa ei ole aiemmin ollut alikapitalisointia koskevaa lainsäädäntöä tai muita vastaavia rajoituksia konsernin sisäisten korkojen vähennyskelpoisuudelle. Tämä on mahdollistanut merkittäviä verosuunnittelumahdollisuuksia kansainvälisissä rahoitusrakenteissa. Suomalainen tytäryhtiö on voitu rahoittaa konsernin sisäisellä lainalla, jonka korkomenot on tuloutettu lähdeverovapaasti toiseen valtioon. Kun konsernin suomalaisen tytäryhtiön verotuksessa lainasta maksetut korot ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia, ja korkotuloa verotetaan saajan asuinvaltiossa matalammalla verokannalla kuin Suomessa, konsernin kokonaisverorasitus pienenee. Pääomasijoittajien tekemiä yrityskauppoja on tyypillisesti rahoitettu hankkimalla kohdeyhtiön osakkeet Suomeen perustettavan holdingyhtiön nimiin ja hankinta on rahoitettu osittain tai kokonaan konsernin sisäisellä velalla. Kun kohdeyhtiö on maksanut osakkeet hankkineelle yhtiölle konserniavustusta, lainan korkomeno on voitu käytännössä kattaa kohdeyhtiön liiketoiminnan tuloksella. EVL 18 a §:n säännöksiin sisältyy runsaasti tulkinnanvaraisuutta, joka kääntöpuolenaan avaa mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Tulkintaongelmia liittyy erityisesti EVL 18 a §:n etuyhteyden käsitteeseen ja vapautusperusteena sovellettavaan tasetestiin. Lisäksi korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset tuovat mukanaan uuden elementin kiinteistöjä omistavien holdingyhtiöiden tulolähdetulkintaan. Vaikka sääntelyllä on pyritty puuttumaan erityisesti rajat ylittäviin pääomasijoitusten rahoitusrakenteisiin, on todennäköistä, että tosiasiallisen vaikutus tällaisiin rakenteisiin on ennakoitua vähäisempi. Pääomasijoitusrakenteissa suunnittelun tavoite on kokonaiskustannusten minimointi, missä verotus on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Siksi uudet rakenteet ovat myös hyvin joustavia mukautumaan uuteen sääntelyyn. Uudessa sääntelytilanteessa verovelvollisen kannalta keskeisimmät kysymykset liittyvät verotukselliseen varmuuteen. EVL 18 a §:n tulkinnanvaraisuuden ohella epävarmuutta aiheuttaa kysymys säännöksen suhteesta muihin korkovähennysoikeuteen puuttumisen mahdollistaviin säännöksiin, kuten VML 28 §:n veronkiertämissäännökseen ja VML 31 §:n siirtohinnoitteluoikaisuun. Ilman verohallinnon ohjeita tai oikeus- ja verotuskäytäntöä verosuunnittelun riskirajojen määrittäminen sisältää suuria epävarmuustekijöitä. Tutkielman metodologisena lähtökohtana on oikeuslähdeopin systematisointi, jonka tarkoituksena on selvittää korkovähennysoikeuden rajoitussääntelyn vaikutuksia vero-oikeuden kokonaisuudessa. Tutkielman voi nähdä myös lainsäädännön vaikutustutkimuksena, jonka tarkoituksena on tutkia sääntelyn verovelvollisia ohjaavia vaikutuksia.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record