Réécritures bibliques chez Paul Claudel, André Gide et Albert Camus : Une étude intertextuelle sur dix oeuvres littéraires

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8908-4
Title: Réécritures bibliques chez Paul Claudel, André Gide et Albert Camus : Une étude intertextuelle sur dix oeuvres littéraires
Author: Riippa, Anne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Université de la Sorbonne nouvelle (Paris III)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-06-07
Language: fr
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8908-4
http://hdl.handle.net/10138/39413
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The focus of this study is on textual links between ten fictional works by three French writers and the Bible. The text-orientated study illuminates how palimpsestuous writing has been actualised in the works of Paul Claudel (1868 1955), André Gide (1869-1951) and Albert Camus (1913-1960). In this dissertation, the biblical hypotext, an earlier text that the author s text imitates or transforms, is considered one of the most significant features in their works, opening up whole new interpretations of their stories. The study concentrates more precisely on the analysis of ten fictional oeuvres, narratives or plays. Some of the works are more hypertextual than others but all are in a paratextual relation to a biblical story: their titles build the first link to the writings of the Bible. Furthermore, the authors form unique, precise and opposite relationships between their text and the biblical text. Each refers to a text, a character, or an event in the Bible, or points out a question which a specific part of the Old or the New Testament evokes. The dissertation describes the differences between diverse theories of intertextuality, which examine the presence of an earlier text in another text but approach the relation in a different manner. The research shows how the intertextual concepts of Julia Kristeva, Gérard Genette and Kiril Taranovsky differ from one another. To examine textual relations and the palimpsestuous nature of literary discourse, the research utilizes the various hypertextual categories defined by Genette in Palimpsestes Literature in the Second Degree (1982). The study favors the notion of transposition and demonstrates how it can be used even to explore literary texts that are only modestly hypertextual. Unlike Genette, this study does not prefer massively hypertextual works to implicitly hypertextual works but pays attention in addition to diverse techniques of allusion to show links to other texts. The detailed analysis of the authors rewrites allows not only for the examination of the literary text itself but also the consideration of the religious, political, aesthetic and ethical matters that are present in the texts as well as their significance in the writers worldviews. One of the key findings of this investigation is that a writer s interpretation of a biblical text depends on existing biblical interpretations, such as institutional interpretations (Catholic or Protestant) or ones based on the works of the Church Fathers (Saint Augustine, Saint Thomas). In fact, the selected literary texts reveal critical re-readings of the Bible and characteristics of Christian apology. Each author featured in this study has a very different relation to Christianity: Paul Claudel is a practicing Catholic; André Gide who comes from a Protestant background is anti-religion; Albert Camus is an agnostic from a Catholic background. The case of Claudel is interesting: in his oeuvre, the biblical re-writing integrates the Catholic dogma and the influence of Saint Thomas. The writing of Gide proves the influence of the French Protestantism of his era; whereas Camus interpretation of the biblical text is a consequence of a personal and selective reading containing reflections of Saint Augustine s notions. The significance of this study for literary research is to demonstrate that it is possible to apply precise theoretical models and exegesis in order to create interpretations that establish new meanings. The study also points out the relationship between literature and religion from a text-orientated perspective.Ranskan 1900-luvun kirjallisuutta koskevassa väitöskirjassani tutkin raamattuviitteitä kolmen kansainvälisestikin merkittävän ranskalaiskirjailijan tuotannossa. Työssäni osoitan tekstianalyysin keinoin, miten intertekstuaalinen kirjoittaminen toteutuu Paul Claudelin (1868-1955), André Giden (1869-1951) ja Albert Camus'n (1913-1960) tuotannoissa. Näiden kolmen kirjailijan valinta on kiinnostava, koska heillä kaikilla on erilainen suhde kristinuskoon: Gide on saanut tiukan protestanttisen kasvatuksen; Camus on agnostikko; Claudel on tunnustuksellinen katolinen kirjailija. Kirjailijoiden erilainen lähtökohta vaikuttaa siihen, miten he lukevat ja uudelleenkirjoittavat Raamattua ja miten he peilaavat ajatteluaan kristinuskoon. Hyvin usein raamattuviitteet ovat yhteydessä myös yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Väitöskirjani korpuksessa on kymmenen teosta, jotka ovat joko kokonaisvaltaisia muunnelmia raamatunkertomuksista ja/tai jotka sisältävät runsaasti yksittäisiä raamattualluusioita. Myös tutkimieni teosten nimissä on jo selkeä viittaus Raamattuun. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Giden La Porte étroite (1909, suom. Ahdas portti), Camus'n La Chute (1956, suom. Putoaminen)ja Claudelin L'Annonce faite à Marie (1910). Gérard Genetten hypertekstuaalisuuteen ja kertomuksen teoriaan eli narratologiaan liittyvät käsitteet muodostavat tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen. Myös eksegetiikkaa hyödyntäen väitöskirjani osoittaa, että Gide käyttää Raamattua kuvatessaan sitä, miten tiukka uskonnollisuus on este minuuden ja yksilöllisyyden kasvulle; Claudel hakee Raamatusta tukea ajattelulleen, jonka mukaan maallistumisen ja tunnustuksellisuudesta luopumisen seurauksia ovat henkinen köyhtyminen ja mielen raaistuminen; kun taas Camus etsii Raamatusta syvyyttä eksistentiaalisille mm. vapauden sekä syyllisyyden teemoilleen. Tutkimukseni sijoittuu niiden muiden tutkimusten rinnalle, jotka ovat havainnoineet Raamattua jonkin kaunokirjallisen tekstin intertekstinä ja jotka ovat siten pohtineet kristinuskon ja kirjallisuuden suhdetta. Se rinnastuu myös ranskalaisen yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessorin Anne-Marie Pelletier'n tutkimuksiin, joissa tarkastellaan kirjallisuudentutkimuksen (analyse du récit, les théories de l' intertextualité) ja nykykielitieteen (les théories de l'énonciation) menetelmin raamatunkertomuksia. Väitöstyöni osoittaa, kuinka kirjallisuudentutkimuksessa on mahdollista soveltaa sekä selkeitä teoriamalleja että eksegetiikkaa systemaattisen ja uusia merkityksiä avaavan tulkinnan luomisessa. Tulkitessani näin juutalais-kristillistä kulttuuriperintöä kirjallisuudentutkimuksen keinoin haluan korostaa kulttuurin ja uskonnon välistä sidettä onhan länsimainen kulttuuri rakentunut suurilta osin juutalais-kristillisten arvojen pohjalle. Väitöskirjatutkimukseni antaa mahdollisuuden verrata Ranskan 1900-l. alkupuolen kirjailijoiden ajatuksia siihen keskusteluun, jota nyt käydään uskonnon roolista yhteiskunnassa. Camus ja Gide ovat esimerkkejä tunnustuksettomista kirjailijoista, jotka kuitenkin tunsivat ja osasivat tarkasti nimetä sen mihin eivät uskoneet.
Subject: humanistinen tutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
reecritu.pdf 1.192Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record