Toiseuksien rakentuminen koulussa : Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor.author Riitaoja, Anna-Leena
dc.date.accessioned 2013-05-28T07:15:06Z
dc.date.available 2013-06-09 fi
dc.date.available 2013-05-28T07:15:06Z
dc.date.issued 2013-06-19
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-7876-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/39471
dc.description.abstract In my study I research how differences and Otherness are constructed in curriculum texts and in everyday practices in two Finnish public primary schools. The data consist of Finnish National Core Curriculum texts for basic education written in 1970, 1985, 1994 and 2004, interviews from two authorities who served on the National Board of Education in 2007 and ethnographic observation and interview data from two primary schools in Helsinki in 2008 2009. I have analyzed the data through postcolonial, poststructural, and feminist discursive and ethnographic reading. The analysis of curriculum texts 1985 2004 and school practices reveals that differences among students are to be considered embodied, not as contextually and relationally constructed. The schooling is based on the notion of a normal individual student resulting in differences seen as deviant and abnormal. Still in the curriculum in 1970 the notion of difference contained the idea of multiple, contextually and relationally constructed differences related to all students and teachers. In the everyday school practices certain differences with regard to learning, behavior, race, nationality and religion were considered more deviant than other differences. Such differences among students were considered simultaneously as positive and negative. Students labeled as special, multicultural, immigrant, and urban became the objects of worry and normalization. Differentiation and hierarchization related to nationality, race, gender, sexuality, social class, worldview, age, and the right knowledge and skills resulted in both inclusive and exclusive practices among students and school staff. The staff tried to change negative meanings toward the positive in many ways. However, by redefining the normal they reproduced the abnormal again. Meanwhile the process of difference-making and Othering is not recognized. Negotiations to change the school culture are problematic, especially when negotiating with the colonial Other constructed as traditional, lacking autonomy, irrational, and intolerant in relation to the autonomous, rational and tolerant Finnish subject. In this discourse the Finnish subject, considered as white, middle class, and equal, has the burden of setting the limits of social orders and maintaining them. I suggest paying more attention to the structures that regulate the practices of schooling and the notions of differences, subject, humanity and knowledge resulting in hierarchies and Othering. Otherwise the aims of unraveling inequalities may result in constructing new inequalities. en
dc.description.abstract Tutkimuksessani tarkastelen, miten erot ja toiseudet tuotetaan opetussuunnitelmissa ja koulun arjessa. Aineistonani ovat peruskoulun opetussuunnitelman perusteet vuosilta 1970, 1985, 1994 ja 2004, kahden Opetushallituksen asiantuntijan haastattelu vuodelta 2007 sekä kahden helsinkiläisen peruskoulun alaluokilla vuosina 2008 2009 tuottamani havainnointi- ja haastatteluaineisto. Tutkimusote on etnografinen ja diskurssianalyyttinen. Erot ajateltiin vuosien 1985 2004 opetussuunnitelmissa ja koulun käytännöissä oppilaan pysyviksi ominaisuuksiksi. Toiminta perustui käsitykseen normaalista yksilöstä , jolloin eroista tuli erilaisuutta ja poikkeavuutta normaalista. Sen sijaan vuoden 1970 opetussuunnitelmassa erot ymmärrettiin kaikkiin oppilaisiin ja opettajiin liittyviksi sekä koulun tavoitteiden ja vuorovaikutuksen pohjalta muodostuviksi. Koulun arjessa erityisen erilaisina pidettiin oppimiseen ja käyttäytymiseen sekä toisaalta kieleen, ihonväriin, kansallisuuteen ja uskontoon liittyviä eroja. Erilaisiksi nimettyjä oppilaita arvotettiin yhtä aikaa myönteisiksi ja kielteisiksi. Heidän arvonsa oli välineellistä. Erityisiksi, monikulttuurisiksi, maahanmuuttajiksi ja lähiöoppilaiksi nimetyistä oppilaista tuli huolipuheen ja normaalistavien erityistoimien kohteita. Kansallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, katsomukseen, ikään, kyvykkyyteen sekä oikein tietämiseen ja taitamiseen liittyvät erottelut ja hierarkiat toimivat suostuttelun, mukaan ottamisen ja ulkopuolelle sulkemisen välineinä sekä oppilaiden että henkilökunnan keskuudessa. Hierarkioita yritettiin purkaa puhumalla kielteisiä merkityksiä myönteisiksi sekä tekemällä poikkeuksia samanlaisen kohtelun pääsääntöön , mutta erottelun prosessi sekä koulun yhteiskunnallisista tehtävistä juontuvat ehdot jäivät tunnistamatta. Toimintakulttuurin muuttamista koskevia neuvotteluja pidettiin ongelmallisina erityisesti ei-valkoisen koloniaalisen toisen kanssa, joka tuotettiin traditionaaliseksi, epäitsenäiseksi, epärationaaliseksi ja suvaitsemattomaksi suhteessa moderniin, autonomiseen, rationaaliseen ja suvaitsevaan valkoihoiseen suomalaiseen subjektiin. Valkoisen, keskiluokkaisen ja tasa-arvoiseksi ajatellun suomalaisen subjektin tehtävänä katsottiin rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen. Olisikin tarpeen kiinnittää enemmän huomiota koulun toimintaa sääteleviin rakenteisiin sekä eroja, subjektia, ihmisyyttä ja tietoa koskeviin käsityksiin, jotka tuottavat hierarkioita ja toiseutta. Muutoin pyrkimykset näiden purkamiseksi saattavatkin tuottaa uusia eriarvoisuuksia toiseen kohtaan. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-7875-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2013, Tutkimuksia (346). 1799-2508 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kasvatustiede fi
dc.title Toiseuksien rakentuminen koulussa : Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta fi
dc.title.alternative Constructing Otherness in school : A study of curriculum texts and everyday life of two primary schools in Helsinki en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Tani, Sirpa
dc.ths Löytönen, Markku
dc.ths Raento, Pauliina
dc.opn Komulainen, Katri
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
riitaoja_vaitoskirja.pdf 7.194Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record