Exploring overtime work : The case of professional engineers in Finland

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor.author Hämäläinen, Taina
dc.date.issued 2013
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201703272454
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/39906
dc.description.abstract There are many studies concerning the supply of labor. However, although overtime work is a common phenomenon, it is rarely the topic of these studies. This thesis studies remuneration policy and the prevalence of overtime work for professional engineers in Finland. The data used in this study are annually collected survey data, for the period 2002-2011. The data represent union members of the Union of Professional Engineers in Finland (UIL ry). The data mainly consist of senior salaried employees. Remuneration policy and the incidence of overtime work are studied by descriptive methods and by regression models. A multinominal logit model is used for the overtime remuneration policy estimation. The method is used to impute missing data for those who do not work overtime. The Tobit regression model is applied as the overtime model. The findings of this thesis are that an individual’s position affects both the incidence of overtime work and remuneration policy. Individuals in a managerial position more often work overtime and bonus payment systems are the main incentive for this. This overtime model is reasonable for those senior salaried employees who are covered by the Working Hour Act. According to the Working Hour Act, those who work, for instance, as a specialist or in an expert position should be compensated for overtime work. In the overtime function for middle management, experts, and salaried employees the income effect initially dominates as remuneration for overtime increases, but finally, as overtime remuneration further increases, more individuals actually tend to work more overtime. As work experience increases, individuals work less overtime at first, but the relationship turns out to be U-shaped. Overtime work is less common for women and those in the public sector. The overtime model provides only a weak positive indication of the incidence of overtime for those who have recently been promoted to a new position or duties. The findings are only partly in accordance with empirical studies. The differences are explained by the characteristics of senior salaried employees. The results of this thesis might stem from the nature of their duties, the working environment and also from individual characteristics. That is why I assume here that long-run career objectives affect the incidence of overtime. In conclusion, there still remains the question of whether short-run or long-run factors have more explanatory power. For example is overtime work motivated by overtime rates or wage levels in the long run. en
dc.description.abstract Työvoiman tarjontaa koskevia tutkimuksia on julkaistu paljon. Ylityötä koskevat tutkimukset ovat kuitenkin melko harvinaisia, vaikka se on suhteellisen yleistä. Tämän tutkielman aiheena ovat suomalaisten insinöörien ylityökorvauskäytännöt ja ylityön määrä. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu vuosittain toteutettavasta kyselytutkimusaineistosta, vuosilta 2002-2011. Aineisto edustaa Uuden Insinööriliiton (UIL ry) jäseniä ja se koostuu pääosin ylemmistä toimihenkilöistä. Ylityötä ja ylityökorvauskäytäntöjä tutkitaan tässä kuvailevin menetelmin ja regressiomalleilla. Multinomi-logit-menetelmää käytetään ylityökorvauskäytännön estimointiin. Menetelmää käytetään puuttuvan aineiston imputointiin, estimoimalla korvauskäytäntö heille, jotka eivät tee ylitöitä. Ylityömalliin sovelletaan Tobit regressiomallia. Tutkimustuloksena on, että yksilön asema vaikuttaa sekä ylityön määrään että korvauskäytäntöön. Johtotehtävissä tehdään muita enemmän ylitöitä ja kannustimena heillä on useammin tulospalkkaus. Ylityömallia on mielekkäämpää soveltaa niihin ylempiin toimihenkilöihin, joihin sovelletaan Työaikalakia. Ylityö tulee korvata Työaikalain mukaan, esimerkiksi asiantuntija-asemassa toimiville. Keskijohdolle, asiantuntijoille ja toimihenkilöille toteutetussa ylityöyhtälössä dominoi ensin tulovaikutus, ylityöpalkan kasvaessa edelleen yksilöt tekevät kuitenkin enemmän ylitöitä. Työkokemuksen lisääntyessä yksilöt vähentävät aluksi ylityön määrää, näiden tekijöiden suhde on kuitenkin mallissa U-mallinen. Ylityö on harvinaisempaa naisilla ja julkisella sektorilla työskentelevillä. Ylityömalli tarjoaa vain heikon signaalin siitä, että vastikään uuteen tehtävään siirtyneet henkilöt tekisivät enemmän ylitöitä. Tulokset ovat vain osittain yhteneväisiä aiempien tutkimustulosten kanssa. Ylempien toimihenkilöiden erityispiirteet toimivat erojen selityksenä. Tämän tutkielman tulokset saattavat johtua työtehtävien luonteella, työympäristön piirteillä ja myös henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Tästä syystä tässä tutkielmassa oletetaan, että pidemmän aikavälin uratavoitteilla voi olla vaikutusta ylityön tekemiseen. Lopputuloksena jää kysymys siitä, selittääkö ylityön tekemistä enemmän lyhyemmän vai pidemmän aikavälin tekijät, esimerkiksi kumpi vaikuttaa enemmän ylityön määrään; ylityökorvauksen suuruus vai pidemmän aikavälin palkkataso. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject ylityö fi
dc.subject insinöörit fi
dc.subject palkat fi
dc.title Exploring overtime work : The case of professional engineers in Finland en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Economics en
dc.subject.discipline Taloustiede fi
dc.subject.discipline Ekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201703272454

Files in this item

Files Size Format View
Hmlinen_Taina_pro_gradu.pdf 1.465Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record