| dc.contributor |
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos |
fi |
| dc.contributor |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies |
en |
| dc.contributor |
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi |
sv |
| dc.contributor.author |
Syrjänen, Markus |
|
| dc.date.issued |
2013 |
|
| dc.identifier.uri |
URN:NBN:fi:hulib-201703272380 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/39939 |
|
| dc.description.abstract |
Hochmanin, Pinesin ja Thissen (1995) spatiaalinen ja usean julkishyödykkeen optimointimalli paikallisen julkishallinnon rakenteille on kiinnostava suomalaisen kuntarakennekeskustelun näkökulmasta. Sen tulos on selkeä: metropolialueen paikallishallinto on optimaalista järjestää yhtenä hallintoyksikkönä, joka vastaa alueen kaikesta paikallisten julkishyödykkeiden tuotannosta. Maantieteellisesti päällekkäiset hallintoyksiköt johtavat tehottomuuteen, sillä hallintoyksiköt eivät sisäistä palveluntuotantonsa positiivista vaikutusta maan arvoon täysimääräisesti. Vastaavasti optimaalisista markkina-alueista poikkeava kuntarakenne johtaa vapaamatkustusongelmaan tai tehottomaan tuotantoon.
Hochmanin mallin tulos on Helsingin toimintaympäristössä ja siitä käydyn keskustelun valossa uskottava ja selitysvoimainen. Toisaalta se on selvästi rajoittunut sen oletuksissa ohitetaan tärkeäksikin koettuja rakenteellisia haasteita. Ensinnäkin, jos Hochmanin olettama kaupunkialueiden välinen tieboutilainen kilpailu ei Suomen sisällä tai kansainvälisesti toimi, on kuntien yhdistymisen riskinä Leviatan-hypoteesin mukainen paikallisen julkisen sektorin pöhöttyminen. Toiseksi Hochmanin malli ohittaa asukkaiden heterogeenisyyden, joka puolestaan on vahva peruste monikerroksellisen hallintorakenteen tehokkuudelle.
Opinnäytetyön tavoitteena on johtaa Hochmanin mallin tulokset yksityiskohtaisesti ja alkuperäisen artikkelin matemaattisista muotoiluista poiketen. Analyysin lähtökohtana käytetään mallin uudempia matemaattisia laajennuksia ja tarkennuksia (Arnott ym., 2008 ja Hochman, 2011). Lisäksi matemaattisten tulosten tulkintaa muotoillaan suomalaiseen kuntarakennekeskusteluun sopivaksi. Varsinaisen artikkelin lisäksi käsitellään mallin oletusten merkitystä tulosten tulkinnalle sekä peilataan tuloksia Helsingin seudun kuntarakenteesta käytyyn keskusteluun. |
fi |
| dc.language.iso |
fin |
|
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.subject |
kaupunkitaloustiede |
fi |
| dc.subject |
kuntarakenne |
fi |
| dc.subject |
kuntauudistus |
fi |
| dc.subject |
kuntaliitokset |
fi |
| dc.subject |
kunnallistalous |
fi |
| dc.subject |
metropolialueet |
fi |
| dc.subject |
paikallishallinto |
fi |
| dc.subject |
spatiaalinen malli |
fi |
| dc.title |
Metropolialueen optimaalinen hallintorakenne : spatiaalinen malli paikallishallinnon rakenneratkaisujen arvioimiseksi |
fi |
| dc.type.ontasot |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| dc.type.ontasot |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| dc.type.ontasot |
master's thesis |
en |
| dc.subject.discipline |
Economics |
en |
| dc.subject.discipline |
Taloustiede |
fi |
| dc.subject.discipline |
Ekonomi |
sv |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201703272380 |
|
