Naiset ja vuoden 1901 osuustoimintalaki : Tiedostettu vai tiedostamaton tasa-arvo?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272419
Title: Naiset ja vuoden 1901 osuustoimintalaki : Tiedostettu vai tiedostamaton tasa-arvo?
Author: Kotisaari, Anna Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272419
http://hdl.handle.net/10138/39941
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tutkimuksen keskiössä on naisten asema vuoden 1901 osuustoimintalaissa. Laki takasi kaikille osuuskuntien jäsenille yhtäläiset vaikuttamis- ja päätöksenteko-oikeudet niin kutsutun jäsen ja ääni –periaatteen kautta. Laki oli siis tuolloin, viisi vuotta ennen eduskuntauudistusta, sukupuolinäkökulmasta katsottuna tasa-arvoinen. Tutkimuskysymys on, tiedostettiinko lain sisältö naisnäkökulmasta lain säätämisvaiheessa ja mikäli kyllä, millaista keskustelua aiheesta käytiin. Tutkimuksen viitekehykseen kuuluu osuustoiminta-aatteen organisoituminen Suomessa kokonaisuutena. Osuustoimintalain lisäksi tarkastelussa on Pellervo-Seuran perustaminen vuonna 1899. Tutkielma henkilöityy Hannes ja Hedvig Gebhardiin, aviopariin, jota pidetään suomalaisen osuustoiminnan isänä ja äitinä. Etenkin Hedvig Gebhardin ajattelu korostuu tutkimuksessa. Lisäksi viitekehys muodostuu 1900-luvun vaihteen yhteiskunnallisesta tilanteesta Suomessa ja orastavasta naisliikkeestä. Tutkimuksen kysymysasettelu ammentaa feministisestä tutkimuksesta. Ensisijainen metodi tutkimuksessa on lähdekritiikki. Tutkimusaineisto koostuu aikalaislähteistä: Osuustoimintalain säätämistä koskevista virallisista valtiopäiväasiakirjoista, Pellervo-Seuran julkaisemista osuustoimintaa ja osuustoimintalakia käsittelevistä ohjekirjasista, Hannes Gebhardin ja Hedvig Gebhardin kirjoittamista teoksista sekä Pellervo-lehtien vuosien 1899-1901 numeroista. Tutkimusaineisto on käyty läpi lukemalla ja sieltä on etsitty kohdat, jotka voivat liittyvä tutkimuskysymykseen. Aineistosta saatujen tulosten perusteella osuustoimintalakia säädettäessä ei kiinnitetty minkäänlaista huomiota lain sisältöön naisnäkökulmasta. Naisten tasa-arvoinen asema miesten rinnalla osuuskunnissa ei muutenkaan noussut esille missään kohden aikalaisaineistossa. Hedvig Gebhard mainitsi kirjoituksissaan naisten työn merkityksen osuuskunnissa, mutta hänkin ymmärsi tämän, ei naisen itsensä, vaan perheen, kautta. Joitakin viittauksia aineistosta löytyy siitä, että jäsen ja ääni –periaatteesta käytiin keskustelua, mutta tällöin kyseessä olivat jäsenten keskinäiset varallisuuserot, ei naisten oikeus osallistua ja vaikuttaa. Ilmeisesti vasta jälkipolvet ovat kyenneet näkemään vuoden 1901 osuustoimintalain sukupuolten välisen tasa-arvon kautta. Lisäksi uudemmista osuustoimintaa käsittelevistä teoksista näyttäisi unohtuneen se, että vuonna 1901 avioliitossa elävät naiset olivat juridisesti aviomiehensä holhouksen alaisia, jolloin osuustoimintalain demokratiaperiaate ei täten muun lainsäädännön puitteissa olisi voinutkaan koskea kaikkia naisia. Aikalaisille osuustoimintalaki tarkoitti siis miesten välistä yhdenvertaisuutta. Tässäkin suhteessa laki tosin oli edistyksellinen – sääty-yhteiskunnassa valtiollinen äänioikeus puuttui naisten lisäksi myös suurimmalta osalta miehistä.
Subject: osuustoiminta -- naiset
osuustoimintalaki


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record