Kilpailua sisä- ja ulkokehällä : Suomalaisen puuvillateollisuuden kartelli 1920–30-lukujen suhdannevaihteluissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272394
Title: Kilpailua sisä- ja ulkokehällä : Suomalaisen puuvillateollisuuden kartelli 1920–30-lukujen suhdannevaihteluissa
Author: Itkonen, Janne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272394
http://hdl.handle.net/10138/39944
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economic and Social History
Talous- ja sosiaalihistoria
Ekonomisk och social historia
Abstract: Tutkimus käsittelee suomalaisen puuvillateollisuuden yhteismyyntikartelliksi kehittynyttä yhteistyötä 1920–30-lukujen vaihteen syvän ja maailmanlaajuisen suuren laman ja sitä seuranneen taloudellisen nousukauden aikana. 1800-luvun loppupuolella voimakkaasti kasvanut puuvillateollisuus etsi 1900-luvun alkuvuosista lähtien keinoja keskinäisen kilpailunsa hillitsemiseksi. Pyrkimykset tiiviimpään yhteistyöhön eivät kuitenkaan tuottaneet tuloksia, ja yhteistyö rajoittui löyhänä hinta- ja ehtokartellina toimineeseen Puuvillarenkaaseen. Vasta 1920-luvun lopulla kiristynyt tuontikilpailu ja Suomeen loppuvuodesta 1928 iskenyt lamakausi kypsyttivät puuvillatehtaat sopimaan yhteisen Puuvillatehtaitten Myyntikonttorin (PMK) perustamisesta. Porin Puuvilla pettyi neuvottelujen lopputulokseen, ja jättäytyi vuoden 1933 alusta toimintansa aloittaneen myyntikonttorin ulkopuolelle. PMK:n ensimmäinen toimikausi 1933–35 olikin ankaraa hinta- ja alennuskilpailua PMK:n ja Porin Puuvillan välillä. Tämä kilpailu päättyi, kun Porin Puuvilla liittyi PMK:n jäseneksi vuoden 1936 alusta lähtien. Tutkimuksessa kysytään, millä tavalla kartelli ja sen ulkopuolelle jättäytynyt Porin Puuvilla kilpailivat, ja minkälaisia kustannuksia tästä kilpailusta aiheutui. Tarkastelun kohteena ovat myös kartellin sisäiset ristiriidat ja niissä tapahtuneet muutokset yhteistyön saadessa uusia muotoja. Tutkielmassa kysytään, miten lama vaikutti tuontiin suhteessa kotimaiseen teollisuuteen, ja millä tavoin kotimainen puuvillateollisuus ja ulkomainen kilpailu toipuivat lamaa seuranneen nousukauden aikana. Keskeinen kysymys on, miten lama ja sitä seurannut nousukausi muokkasivat suomalaisen puuvillateollisuuden kilpailutilannetta ja yrityskenttää. Tätä tarkastellaan sekä yksittäisten yritysten näkökulmasta että koko teollisuudenalan tasolla. Tutkimuksen keskeinen aineistolähde on PMK:n arkisto, ja sen sisällöstä erityisesti PMK:n kokouspöytäkirjat, säännöt, markkinakatsaukset sekä PMK:n ja jäsenyritysten välinen kirjeenvaihto. Puuvillateollisuuden tuotantoa ja ulkomaista tuontia kuvaava tilastoaineisto on koottu Suomen virallisen tilaston (SVT) teollisuus- ja ulkomaankauppatilastoista. Puuvillayritysten tilinpäätös- ja tasetiedot on koottu analyysia varten Firmor i Finland -sarjan teoksista. Tutkimuksessa yhdistetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Markkinatilannetta ja yksittäisten yritysten tuloksellisuutta tutkitaan kvantitatiivisin menetelmin. Kartellin toimintaa, sen kohtaamia ongelmatilanteita ja niiden ratkaisukeinoja tutkittaessa käytössä ovat kvalitatiiviset menetelmät. Tutkimustulokset osoittavat, että vuosien 1928–38 välillä tapahtuneiden kilpailun ja yhteistyön muotojen vaihtelussa selvin voittaja kotimaisessa puuvillateollisuudessa oli Porin Puuvilla. Kartellia vastaan kilpaillessaan Porin Puuvilla kasvatti rohkeasti ja riskilläkin tuotantokoneistoaan ja jatkoi jo aiemmin aloittamaansa koneiden automatisointia. Tämän seurauksena Porista tuli kovan kilpailun vuosina tuotantokoneistoltaan modernein ja taloudellisesti tuottavin puuvillatehdas Suomessa. Oman pääoman tuotolla mitattuna Porin Puuvilla oli koko 1930-luvun selvästi muita puuvillatehtaita tuottavampi. Tutkimuksesta selviää myös, että tuonti kärsi 1930-luvun lamasta kotimaista puuvillateollisuutta enemmän. Puuvillatuotteiden kotimainen kysyntä putosi laman aikana voimakkaasti, ja kotimainen tuotanto kattoi siitä aiempaa suuremman osan. Kysyntä ylitti lamaa edeltäneen tason vuonna 1934, mutta tuonnissa tämä tapahtui vasta 1936. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että PMK ja Porin Puuvilla pystyivät vuosina 1933–35 keskittymään kotimaiseen kilpailuun, koska tuonti oli laman jäljiltä laskenut niin paljon. Tuontikilpailun jälleen voimistuessa tuli tärkeäksi saada kaikki merkittävät kotimaiset puuvillatehtaat PMK:n jäseniksi. Porin Puuvilla liittyi kartelliin vuoden 1936 alusta lähtien. Kovan kilpailun vuosien ansiosta sen asema oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin mitä sille oli tarjottu vuonna 1932. Kotimainen ja ulkomainen kilpailu myös muokkasivat puuvillateollisuuden yrityskentän uuteen uskoon 1930-luvun aikana. Porin Puuvillasta kasvoi Suomen toiseksi suurin puuvillayritys. Kaksi suurinta yritystä, Finlayson ja Forssa fuusioituivat vuonna 1934. Lapinniemen puuvillatehdas taas katsoi jäävänsä markkinoilla liian pieneksi tekijäksi, joten se fuusioitui osaksi suurta Tampella-konsernia.
Subject: Suomi -- 1930-luku
kartellit
lama
tuonti
puuvillateollisuus
kutomateollisuus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record