Asianajajien vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa : Tarkastelunäkökulmana tutkintotodistusdirektiivi Suomessa ja Saksassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062932
Title: Asianajajien vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa : Tarkastelunäkökulmana tutkintotodistusdirektiivi Suomessa ja Saksassa
Author: Ylöstalo, Pia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062932
http://hdl.handle.net/10138/39962
Thesis level: master's thesis
Discipline: Private international and comparative law
Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu
Internationell privaträtt och rättsjämförelse
Abstract: Oikeus on perinteisesti ollut tiivis osa kansallisvaltiota. Asianajajat ovat työskennelleet suppeilla maantieteellisillä alueilla kotimaisten asioiden parissa. Asianajotoiminta on kokenut suuren muutoksen globalisaation ja Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan unionin sisämarkkinoilla pyritään poistamaan esteet tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman jäsenvaltioiden välisen vapaan liikkuvuuden tieltä. Vapaa liikkuvuus koskee myös asianajajia, joiden toimintaa ja mahdollisuuksia asettua työskentelemään toiseen jäsenvatioon on pyritty parantamaan nimenomaisin direktiivein. Ensimmäinen asianajotoimintaa säätelevä direktiivi annettiin 1970-luvulla, minkä jälkeen direktiivejä on annettu sekä asianajotoiminnan pysyvästä että tilapäisestä harjoittamisesta toisessa jäsenvaltiossa. Asianajajilla on mahdollisuus saada tutkintonsa tutkintotodistusdirektiivin nojalla tunnustettua toisessa jäsenvaltiossa ja päästä siten paikallisen ammattikunnan täysimääräiseksi jäseneksi. Direktiivi on pantu täytäntöön eri tavalla eri maiden välillä. Tutkielmassa tarkastellaan tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomen ja Saksan välillä. Vertailukohteena toimii kelpoisuuskoe, joka on keskeinen osa tutkintojen tunnustamista. Tutkielmassa käsitellään asianajajien vapaata liikkuvuutta tutkintotodistusdirektiiviä painottaen, mutta keskitytään asianajajien liikkumisvapauteen myös yleisesti. Tutkielman alussa käydään läpi suomalaisen ja saksalaisen asianajokunnan pääpiirteitä ja kehitystä. Tämän jälkeen tarkastellaan palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa sekä asianajotoimintaa koskevaa, pääasiallisesti eurooppaoikeudellista, sääntelyä. Sen jälkeen vertaillaan tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa ja Sakasassa sekä pohditaan mahdollisia syitä suhtautumiseen, joka jonkin verran eroaa vertailumaissa. Lopuksi yhteenvedossa kootaan tehdyt havainnot yhteen. Tutkielman aikana tehtyjen havaintojen perusteella voidaan päätyä siihen lopputulokseen, että tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpano Suomessa ja Saksassa on toteutettu samankaltaisesti, eikä merkittäviä eroja maiden välillä juuri ole. Merkittävimpänä erona voidaan pitää Saksassa rajoitettua mahdollisuutta kelpoisuuskokeen uusimiseen. Saksassa suhtautuminen asianajopalveluiden liikkumavapauteen voidaan katsoa olleen osittain kielteistä, mihin syytä voidaan etsiä maassa vallitsevasta tiukasta asianajajamonopolista ja palveluita koskevasta sääntelystä. Tutkielmassa päädytään siihen lopputulokseen, että asianajajien liikkumisvapaus on merkittävä ja luonnollinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa sekä eduksi niin asianajajille itselleen kuin heidän asiakkailleen. Liikkumisvapauteen saattaa kuitenkin liittyä myös ongelmia, jotka voivat johtua muun muassa puutteellisesta kielitaidosta tai paikallisista tapaohjeista.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record