Kun mie kuulen et joku puhuu Sörkästä ni sit mieki rupeen puhuu Sörkästä : minä-pronominin ja paikannimien käytön variaatio Savonlinnasta Helsinkiin muuttaneiden puheessa

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306134012
Titel: Kun mie kuulen et joku puhuu Sörkästä ni sit mieki rupeen puhuu Sörkästä : minä-pronominin ja paikannimien käytön variaatio Savonlinnasta Helsinkiin muuttaneiden puheessa
Författare: Rinkinen, Noora
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2013
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306134012
http://hdl.handle.net/10138/39982
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Finnish Language
Suomen kieli
Finska språket
Abstrakt: Tutkielmassa tarkastellaan Savonlinnasta itäiseen Helsinkiin eri aikoina muuttaneiden henkilöiden puhetta ja sen variaatiota ryhmähaastattelutilanteessa. Variaatiota tutkitaan kahden eri variaabelin, yksikön 1. persoonan persoonapronominien ja Helsingin paikannimien valossa. Vastausta haetaan erityisesti siihen, voiko näiden kahden variaabelin avulla tehdä juuri muuttajien kieltä koskevia päätelmiä sekä toisaalta siihen, voiko niiden välillä havaita yhteyttä. Puhuuko esimerkiksi tavallisesti mä-pronominia käyttävä informantti spontaanimmin paikoista niiden epävirallisilla kuin virallisilla nimillä? Tutkielmassa paneudutaan myös siihen, vastaako informanttien käsitys heidän omasta kielenkäytöstään todellisuutta. Aineisto on kerätty kolmella teemahaastattelulla, joissa aiheena on ollut Helsinki (asuin)ympäristönä. Informantteja on yhteensä kahdeksan, seitsemän naista ja yksi mies. Haastateltavat ovat iältään 23 74-vuotiaita. Tutkielmassa nojataan pitkälti sosiolingvistiseen variaationtutkimukseen ja sosio-onomastiikkaan, mutta siinä hyödynnetään myös keskusteluntutkimuksen ja kansanlingvistiikan tutkimusperinteitä. Tutkielmassa osoitetaan, että yksilölliset kielierot ovat välillä suuria, ja esimerkiksi pisimpään Helsingissa asuneet informantit ovatkin yllättäen kaikkein murteellisimpia: he käyttävät lähes systemaattisesti mie : miu -pronominia, ja lähes kaikki heidän spontaaneista paikannimimaininnoistaan ovat virallisia. Toisaalta on kuitenkin osoitettavissa, että mitä pidempään haastateltava on Helsingissä asunut, sitä enemmän hän tietää epävirallisia nimivariantteja, vaikkei niitä spontaanissa puheessa käyttäisikään. Kielen muuttumiseen vaikuttavatkin muuttoikä ja mahdolliset aiemmat asuinpaikat. Toisaalta myös sukulaissuhteet Savonlinnaan ja yleinen kiinnostus vanhaa kotiseutua kohtaan sekä se, millaisessa elinpiirissä henkilö on Helsingissä asuessaan elänyt, voivat vaikuttaa tämän murteellisuuteen tai puhekielisyyteen. Tutkielmassa huomataan myös, ettei informantin oma tietoisuus omasta kielenkäytöstään ole aina niin selkeä. Lisäksi haastattelutilanne vaikuttaa selvästi joidenkin informanttien kieleen. Muuttajien kieli on alati ajankohtainen aihe: esimerkiksi Helsingissä syntyperäisten osuus on jo jonkin aikaa ollut muualta tulleiden osuutta pienempi. Aiemmissa muuttajien kieltä koskevissa tutkimuksissa on keskitytty lähinnä perinteisten äänne- ja muotopiirteiden tutkimukseen, mutta tämä tutkielma avaa hieman uudenlaista näkökulmaa muuttajien kieleen, kun perinteisten piirteiden ohessa tarkastellaan myös paikannimien käyttöä.
Licens: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
kunmieku.pdf 1016.Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post