Tarkastuspalveluiden laatu ja sähköinen tarkastus maatilojen työkonevahingoissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi sv
dc.contributor.author Koskela, Tarmo
dc.date.issued 2013
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201507212063
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/40028
dc.description.abstract Maatiloilla varaudutaan vahinkoriskin varalle yleensä vakuutuksilla. Työkonevahingon sattuessa vahinkoriski realisoituu, jolloin vakuutustuote konkretisoituu. Vahinkotarkastus on usein osana vakuutusyhtiön ja viljelijän välistä korvauskäsittelyprosessia. Tutkimuksessa tutkitaan viljelijöiden kokemaa vahinkotarkastuksen laatua työkoneiden tarkastuksessa, mieltymyksiä vahinkotarkastuksen ja korjaamon suorittaman sähköisen tarkastuksen välillä sekä valmiuksia tehdä sähköinen tarkastus omatoimisesti. Tavoitteena on löytää keinoja parantaa vahinkojen korvauskäsittelyprosessia vahinkotarkastuksen osalta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa. Vahinkotarkastuksen palvelun laatu selvitettiin SERVQUAL-menetelmän ja palvelun laadun osatekijöiden avulla. Vahinkotarkastuksen palvelun laatu koettiin hyvänä vain konkreettisen ympäristön osalta. Pääosin laatu koettiin heikkona. Vastaajat pitivät laadun osatekijöistä tärkeimpinä palvelun luotettavuutta ja reagointialttiutta, mutta näiden laatu koettiin kaikista heikoimpana. Luotettavuuden osalta naudanliha- ja emolehmätilat kokivat laadun parempana kuin muut tuotantosuunnat. Viljelijöiden mieltymyksiä vahinkotarkastajan ja korjaamon suorittaman sähköisen tarkastuksen välillä selvitettiin palvelun laadun osatekijöitä hyväksikäyttäen. Vastaajat suosivat kaikkien laadun osatekijöiden osalta sähköistä vahinkotarkastusta enemmän kuin vahinkotarkastajaa. Eniten sähköistä tarkastusta suosivat kaikista nuorimmat vastaajat ja ne, jotka olivat kokeneet vahinkotarkastuksen palvelun laadun kaikista heikoimpana. Vastaajien valmiutta suorittaa sähköinen tarkastus omatoimisesti vaikuttaisi rajoittavan eniten kustannusarvion teko ja lisäajan käyttö vahingon selvittelytyöhön. Tämä tarkastusmuoto soveltuu huonosti suurehkoihin vahinkoihin, joissa kustannusarvion teko on haastavampaa ja aikaa kuluu enemmän. Toisaalta tarkastusmuoto näyttäisi soveltuvan pienempiin vahinkoihin. Tutkimus antaa vahvan kannusteen sähköisen vahinkotarkastuksen käyttämiselle maatilan työkonevahinkojen tarkastuksessa. Kustannusten hallitsemiseksi tulisi pyrkiä sopimuskorjaamoverkostoon, jolloin voidaan sopia korjauskustannusten tasosta ja säästää tarkastuspalkkioissa. Vahinkotarkastajan käyttö tulee jossain tapauksissa olemaan aina välttämätöntä. Vahinkotarkastuksessa tulee kehittää erityisesti palvelun luotettavuutta ja reagointialttiutta. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject maatilan työkone fi
dc.subject palvelun laatu fi
dc.subject sähköinen vahinkotarkastus fi
dc.subject vahinkotarkastus fi
dc.subject vakuuttaminen fi
dc.title Tarkastuspalveluiden laatu ja sähköinen tarkastus maatilojen työkonevahingoissa fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Lantbruksekonomi (lantbrukets företagsekonomi) sv
dc.subject.discipline Agricultural Economics (Production Economics and Farm Management) en
dc.subject.discipline Maatalousekonomia (maatalouden liiketaloustiede) fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201507212063

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Koskela.pdf 1.298Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record