Lääkehoitosuunnitelmat lääkitysturvallisuustyökaluna

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151221
Title: Lääkehoitosuunnitelmat lääkitysturvallisuustyökaluna
Author: Hitonen, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151221
http://hdl.handle.net/10138/40060
Thesis level: master's thesis
Discipline: Socialfarmaci
Social Pharmacy
Sosiaalifarmasia
Abstract: About 10 % of the patients experience an adverse event during their treatment. About 1 % of the adverse events are serious. Extrapolated from international evidence adverse events cause death of 700 - 1700 patients annually in Finland. Medication errors are the most common single preventable cause of adverse events. According to several studies about half of the adverse events and medication errors are preventable. Therefore medication safety is a central part of the Finnish Patient Safety Strategy. One of the medication safety tools in Finland is unit-based pharmacotherapy plan for which the Ministry of Social Affairs and Health gives instructions in the Safe Pharmacotherapy guide. All social and healthcare units should develop a pharmacotherapy plan which describes the medication processes in the unit. The purpose is to harmonise the principles for the provision of pharmacotherapy, to clarify the division of responsibilities related to its provision, and to define the minimum requirements that must be complied. The aim of the study was to explore how the pharmacotherapy plans were made and to evaluate their implementation and benefits in hospitals, health centres and social care units for the elderly. Pharmacotherapy plans are studied as part of the Finnish Patient Safety Strategy, focusing on medication safety. Head nurses were chosen as target group. The data was collected by phone interviews. Forty (8 %) interviews were received from a random sample that was taken from a register of head nurses held by Tehy ry. The interview was semi-structured theme interview and the data was analysed using content analysis. Most of the studied units (n= 24, 60 %) had started to formulate the pharmacotherapy plan in 2007, soon after the Safe Pharmacotherapy guide was published. Pharmacotherapy plans were drawn up on organisation and/or unit level. There was a lot of variety in the working groups' sizes and professionals taking part in them. More instructions would have been needed. The most common way (n=20, 50 %) to induct the pharmacotherapy plan to the staff was to introduce it at the unit meeting. Most commonly mentioned changes to the operations in the units were related to error reporting (n=15, 38 %), certification procedures for distribution and administration of medicines (n=9, 23 %) and task allocation (n=8, 20 %). There were several benefits of the pharmacotherapy plan of which most common were starting or developing error reporting (n=19, 48 %), clarification and better availability of instructions (n=18, 45 %), better induction of new staff members and substitutes (n=16, 40 %) and standardization of procedures (n=10, 25 %). Allocation of tasks and responsibilities was considered a challenge in developing and using the pharmacotherapy plan. Limited resources caused difficulties in implementing and using the pharmacotherapy plan. The staffs' medication education was kept more up-to date after introduction of the pharmacotherapy plan but the education was also challenging for the units. Pharmacotherapy plans made the units develop their procedures and increased understanding of medication safety. All in all the plans have worked well as part of the Patient Safety Strategy. However the systematic development of the pharmacotherapy and the use of pharmacotherapy plans in social and healthcare units requires more effort.Noin 10 % potilaista kokee haittatapahtuman hoidon aikana ja näistä 1 % on vakavia. Ulkomaisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että Suomessa haittatapahtumat aiheuttavat 700 - 1700 kuolemaa vuosittain. Lääkityspoikkeamat ovat yleisin estettävissä oleva haittatapahtuma. Useiden tutkimusten perusteella noin puolet haittatapahtumista ja lääkityspoikkeamista voitaisiin ennaltaehkäistä. Lääkitysturvallisuus onkin keskeinen osa suomalaista potilasturvallisuusstrategiaa. Lääkitysturvallisuuden edistämistyön yksi merkittävä työkalu on lääkehoitosuunnitelma, jonka laatimiseen on annettu ohjeet sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Turvallinen lääkehoito -oppaassa. Lääkehoitosuunnitelma on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja/tai työyksikkökohtainen suunnitelma, jossa on määritelty lääkehoitoprosessin osa-alueet ja turvallisen lääkehoidon toteuttaminen kyseisessä yksikössä. Lääkehoitosuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkiyttää vastuunjako ja määrittää vähimmäisvaatimukset turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkehoitosuunnitelmien laadintaprosesseja ja arvioida niiden käyttöönottoa ja hyötyjä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja vanhuspalveluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lääkehoitosuunnitelmia osana Suomen valitsemaa potilasturvallisuusstrategiaa, keskittyen lääkitysturvallisuuteen. Kohderyhmänä olivat osastonhoitajat. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina. Tehy ry otti jäsenrekisteristään löytyvistä osastonhoitajista satunnaisotannan, jonka tuloksena saatiin 40 (8 %) haastattelua. Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Suurin osa (n=24, 60 %) yksiköistä oli aloittanut lääkehoitosuunnitelman laatimisen vuonna 2007, pian Turvallinen lääkehoito -oppaan julkaisun jälkeen. Lääkehoitosuunnitelmia oli laadittu yksikkö- ja/tai organisaatiotasoisesti ja hyvin vaihtelevan kokoisissa työryhmissä. Yleisimmin suunnitelmaa olivat laatineet osastonhoitajat ja sairaanhoitajat. Lääkehoitosuunnitelman laatimiseen olisi kaivattu tarkempia ohjeita (n=7, 18 %). Henkilöstö oli yleisimmin (n=20, 50 %) perehdytetty lääkehoitosuunnitelmaan esittelemällä se osastotunnilla tai -kokouksessa. Lääkehoitosuunnitelman myötä tulleet muutokset yksikön toiminnassa liittyivät yleisimmin poikkeamailmoituksiin (n=15, 38 %), lääkkeenjako- ja antolupakäytäntöihin (n=9, 23 %) ja vastuunjakoon lääkehoidon toteuttamisessa (n=8, 20 %). Lääkehoitosuunnitelman eniten raportoituja hyötyjä olivat poikkeamailmoitusten teko (n=19, 48 %), ohjeistuksen selkeytyminen ja saatavuuden helpottuminen (n=18, 45 %), uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytyksen parantuminen (n=16, 40 %) sekä toimintatapojen yhtenäistyminen (n=10, 25 %). Ammattiryhmien toimenkuvat ja työnjako aiheuttivat haasteita sekä lääkehoitosuunnitelman laatimis- että toteuttamisvaiheissa. Rajalliset resurssit vaikeuttivat lääkehoitosuunnitelman käyttöönottoa ja toteuttamista. Lääkehoitosuunnitelma oli parantanut koulutuksen ajantasaisuutta, mutta toisaalta lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien vaatimien koulutusten järjestäminen koettiin haasteeksi ja kehittämistarpeeksi. Tutkimuksen perusteella lääkehoitosuunnitelmat kehittivät yksiköiden lääkehoidon toimintatapoja ja ymmärrystä lääkitysturvallisuudesta ja näin ollen toimivat hyvin osana potilasturvallisuusstrategiaa. Lääkehoidon systemaattisessa kehittämisessä ja lääkehoitosuunnitelman hyödyntämisessä on kuitenkin vielä parantamisen varaa.
Subject: Pharmacotherapy plan
Medication safety
Social and healthcare unit
Medication error
lääkehoitosuunnitelma
lääkitysturvallisuus
lääkityspoikkeama
sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hitonen Heidi.pdf 1.140Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record