Kastelun ja typpilannoituksen vaikutus perunan kasvuun ja mukulasatoon sekä SPAD-arvojen käyttö lisälannoituksen tarpeen arvioinnissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Kymäläinen, Anni
dc.date.issued 2013
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201507212075
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/40093
dc.description.abstract Suomessa tuotetaan perunaa yli 22 000 hehtaarilla, minkä vuoksi peruna on yksi merkittävimmistä viljelykasveistamme. Perunaa pidetään kuivanarkana, sillä sen juuristo on heikosti kehittynyt. Kuitenkin kastelu lisää tuotannon kustannuksia. Typpilannoituksella voidaan vaikuttaa perunan satoon ja laatuun, mutta liika lannoitus lisää kustannuksia, ravinnepäästöjä ja laatuvirheitä. Sen vuoksi laitteet, joilla voidaan arvioida kasvin ravinnepuutoksia, ovat yleistyneet. Kastelun ja typpilannoituksen vaikutusta perunan kasvuun ja mukulasatoon tutkittiin vuosina 2001 – 2003 Perunantutkimuslaitoksella Lammilla. Kastelumenetelminä käytettiin ramppi- ja tihkukastelua. Typpilannoitus annettiin joko kertalannoituksena istutuksen yhteydessä tai jaettuna lannoituksena. Lisäksi haluttiin selvittää, soveltuuko SPAD-mittausten käyttö perunan lisälannoituksen tarpeen ja ajankohdan arviointiin. Kastelulla ei ollut vaikutusta perunan kehitysrytmiin, mukulasatoon tai tärkkelyspitoisuuteen. Myöskään ramppi- ja tihkukastelumenetelmät eivät vaikuttaneet mukulasatoon. Kastelu kuitenkin pienensi ruokaperunakelpoista mukulasatoa. Tihkukastelun etuna on, että kastelun yhteydessä kasvustot voidaan lannoittaa. Lannoitus lisäsi selvästi mukulasatoa. Suurimman mukulasadon tuottivat kasvustot, jotka lannoitettiin kertalannoituksena istutuksen yhteydessä. Kasvustot, joita ei typpilannoitettu, tuottivat kuitenkin myös varsin suuren mukulasadon, yli 30 tn/ha. Jaettu lannoitus tihkulannoituksena tuotti vuonna 2003 hieman suuremman mukulasadon kuin kertalannoitettu kasvusto. Tällöin tihkulannoitus paransi huomattavasti lannoitetypen hyväksikäyttöä. Tärkkelyspitoisuus oli suurin kasvustoilla, joita ei typpilannoitettu. Tihkulannoitus annettiin SPAD-arvojen perusteella. Mittaus on helppo suorittaa, eikä se vaurioita kasvia. SPAD-arvot soveltuvat hyvin perunan lisälannoituksen tarpeen ja ajankohdan arviointiin, vaikka SPAD-arvot näyttäisivät reagoivan kasvuston ravinnepuutteeseen hieman viiveellä. fi
dc.description.abstract In Finland, potato is cultivated on more than 22 000 hectares, which makes it one of the most important crops. Potato is considered drought sensitivive because of it´s shallow roots. Thus, irrigation is recommended to improve not only the yield but to ensure good tuber quality. However irrigation is increases production costs. Nitrogen fertilization also affects yield and tuber quality but excess nitrogen can increase costs, nutrient leaching and reduce tuber quality. Thus, the equipment that can be used to estimate nutrient deficiencies have become more common. The effect of irrigation and nitrogen fertilization on growth and tuber yield of potato was investigated during 2001 – 2003 at Potato Research Institute in Lammi, Finland. Irrigation methods were surface irrigation and subsurface drip irrigation. Nitrogen was applied as a single dose when planting or as sidedress. Further interest was to find out whether SPAD values could be used to evaluate both the demand and timing of potato nitrogen fertilization. Irrigation did not affect potato development, tuber yield or starch content. Irrigation methods had no effect on tuber yield either. However, irrigation reduced the yield of marketable tuber yield. The benefit of drip irrigation was the possibility of combined irrigation and fertilizer application. Nitrogen increased tuber yield. The potato stand that received nitrogen as a single dose produced the greatest yield. However, even the potato stand which did not receive nitrogen produced quite large yield, over 30 tn/ha. In 2003, the stands which were given sidedress nitrogen with drip irrigation produced even greater yield than the ones that had been given nitrogen as a single dose. The stands which did not receive nitrogen had highest starch content. The SPAD values were used when estimating the demand of nitrogen fertilization with drip irrigation. SPAD measurements are easily conducted and non-destructive. SPAD values can be used to estimate the demand and timing of fertilization, even though there seems to be slight delay until the values indicate the nutrient deficiency. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject SPAD en
dc.subject potato en
dc.subject nitrogen fertilization en
dc.subject irrigation en
dc.subject sidedress fertilization en
dc.subject peruna fi
dc.subject typpilannoitus fi
dc.subject kastelu fi
dc.subject jaettu lannoitus fi
dc.title Kastelun ja typpilannoituksen vaikutus perunan kasvuun ja mukulasatoon sekä SPAD-arvojen käyttö lisälannoituksen tarpeen arvioinnissa fi
dc.title.alternative Irrigation and nitrogen fertilization of potato and their effect on growth and tuber yield and the use of SPAD-values when estimating fertilization en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Växtproduktionsvetenskap (växtodlingslära) sv
dc.subject.discipline Plant Production Science (Crop Science) en
dc.subject.discipline Kasvintuotantotieteet (kasvinviljelytiede) fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201507212075

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record