Men with asthma since youth : Prognosis, impact of work and effect on work ability

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-305-9
Julkaisun nimi: Men with asthma since youth : Prognosis, impact of work and effect on work ability
Tekijä: Lindström, Irmeli
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Asthma is a significant and increasing health problem among the working aged population and is associated with decreased work ability. The aim was to study the asthma prognosis and the work ability of men with asthma since youth as well as the risk factors for poor asthma outcome and decreased work ability. The current goal to extend careers makes this study highly relevant. We used the Finnish Defence Force registers to select the two different study populations. Initially, in 2007 a postal questionnaire was sent to all 216 men with verified asthma from the 2004 2005 Central Military Hospital register. Asthma was significantly less severe at the two-year follow-up than during military service and allergic sensitisation predicted more severe asthma. Study subjects included in our second study population were men currently aged at approximately 40 years old. The Recruits with asthma (n=505) consisted of all asthmatics who were referred to the Central Military Hospital during the period 1987 1990 and who had relatively mild asthma in youth. The Asthmatics exempted from service (n=393) included men who were exempted from military service during the period 1986 1989 due to asthma and had more severe asthma in youth. The Controls (n=1500) had performed their military service without asthma. A postal questionnaire including validated questions about asthma and work ability was sent out approximately twenty years after military service or exemption at call-up. Thereafter, a total of 119 respondents from the recruits with asthma group attended the clinical tests. Approximately half of those men who attended the clinical visit approximately twenty years after their military service had current persistent asthma and a positive exercise test and obstructive spirometry at baseline were associated with asthma persistence. The self-assessed current work ability for recruits with asthma and asthmatics exempted from service was significantly reduced when compared with the controls. In asthmatics exempted from service, being a manual worker or self-employed were also associated significantly with the occurrence of asthma exacerbations during past 12 months. Conclusions: Military aggravated asthma had a good 2-year and 20-year prognosis. Positive exercise test might be a meaningful prognostic measure in asthmatics. Both mild and more severe asthma at the age of around 20 seems to be associated with reduced work ability among middle-aged men. This is socioeconomically meaningful, as 40-year old men are an essential part of workforce. Furthermore, current occupational exposure may be associated with asthma exacerbations among men with relatively severe asthma in youth and taking into account asthma in vocational planning might be necessary in this group of asthmatics. Additionally, health care providers should carefully follow men with asthma that began in youth, support their work ability and pay close attention to their work environment.Astma on lisääntyvä työikäisen väestön sairaus ja se voi aiheuttaa alentunutta työkykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää astman ennustetta, astman vaikutusta työkykyyn ja huonompaan ennusteeseen liittyviä riskitekijöitä miehillä, jotka ovat sairastaneet astmaa nuoruudestaan alkaen. Pyrkimys työurien pidentämiseen tekee tästä tutkimuksesta ajankohtaisen. Valitsimme Puolustusvoimien rekistereistä kaksi eri tutkimusaineistoa. Ensimmäisessä tutkimuksessa lähetimme postikyselyn vuonna 2007 niille 216 varusmiehelle, jotka olivat olleet Keskussotilassairaalassa astman vuoksi hoidossa vuosina 2005-2006. Astma oli merkittävästi lievempi kahden vuoden kuluttua varusmiespalveluksesta ja allergiat ennustivat vaikeampaa astmaa. Toiseen tutkimusaineistoon kuului tällä hetkellä noin 40 vuoden ikäisiä miehiä. Astmaa sairastavien varusmiesten ryhmään (n = 505) valittiin kaikki varusmiehet, joita oli hoidettu Keskussotilassairaalassa vuosina 1987 1990 astman vuoksi. Nämä miehet edustivat nuoruudessaan lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavia. Palveluksesta vapautettujen ryhmään (n = 393) valittiin ne miehet, jotka oli vapautettu varusmiespalveluksesta astman vuoksi vuosina 1986 1989, ja tämä ryhmä edusti nuoruudessaan melko vaikeaa astmaa sairastavia. Verrokkiryhmään (n = 1 500) kuuluvat eivät olleet sairastaneet astmaa varusmiespalveluksen aikana. Noin 20 vuotta varusmiespalveluksen jälkeen lähetetyllä postikyselyllä selvitimme tämänhetkistä astmatilannetta ja työkykyä. Lisäksi 119 palveluksesta vapautettujen ryhmään kuuluvaa miestä osallistui kliinisiin tutkimuksiin. Noin puolet kliinisiin tutkimuksiin osallistuvista miehistä sairasti pysyvää astmaa 20 vuotta varusmiespalveluksen jälkeen. Positiivinen juoksurasituskoe ja obstruktiivinen spirometria varusmiesiässä liittyivät pysyvään astmaan 20 vuoden kuluttua. Tutkittavien omaan arvioon perustuva työkyky oli alentunut sekä astmaa sairastavien varusmiesten ryhmässä että palveluksesta vapautettujen ryhmässä verrattuna verrokkeihin. Palveluksesta vapautettujen ryhmässä työntekijänä tai yrittäjänä toimiminen liittyivät astman pahenemisvaiheen esiintymiseen viimeisen vuoden aikana. Johtopäätökset: Varusmiespalveluksen aikana vaikeutuneella astmalla on hyvä lyhyt- ja pitkäaikaisennuste. Positiivinen juoksurasituskoe nuoruudessa saattaa olla kliinisesti merkittävä astman ennusteeseen vaikuttava tekijä. Sekä lievää ja että vaikeampaa astmaa nuoruudessaan sairastavien miesten omaan arvioon perustuva työkyky on alentunut noin 40 vuoden iässä. Koska keski-ikäiset miehet ovat olennainen osa työvoimaa, voidaan työkyvyn alenemista pitää sosioekonomisesti merkittävänä. Työperäinen altistuminen saattaa liittyä astman pahenemisvaiheiden esiintymiseen keski-ikäisillä miehillä, joilla oli ollut suhteellisen vaikea astma nuoruudessaan, ja astman huomioiminen työuran suunnittelussa voi olla aiheellista. Lisäksi työterveyshuollossa ja muualla terveydenhuollossa olisi tärkeää seurata erityisen hyvin nuorena astmaan sairastuneita, tukea heidän työkykyään ja kiinnittää huomiota heidän työympäristöönsä.
URI: URN:ISBN:978-952-261-305-9
http://hdl.handle.net/10138/40136
Päiväys: 2013-08-30
Avainsanat: 3121 Sisätaudit
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
lindstrom_dissertation.pdf 2.168MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot