Disordered Gambling in Finland : Epidemiology and a Current Treatment Option

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-964-0
Title: Disordered Gambling in Finland : Epidemiology and a Current Treatment Option
Author: Castrén, Sari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Faculty of Behavioural Sciences
National Institute for Health and Welfare: Department of Mental Health and Substance Abuse
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-0062
Abstract: Disordered gambling is a multifaceted phenomenon, and consequently many factors have a role in its development and maintenance. Adverse consequences of disordered gambling can be mental, social and legal. Only a few epidemiological studies of disordered gambling have previously been conducted in Finland, and none of these studies have been published internationally. Gambling research in Finland has increased during the past years, especially the investigation of treatment options for disordered gambling. In this thesis, disordered gambling is approached from two angles: the epidemiological angle provides an overall picture of the current situation in Finland, and the treatment angle studies the phenomenon from an individual standpoint. In the epidemiological studies of this thesis, the prevalence, socio-demographic characteristics, comorbid substance use, perceived health and well-being and the type of gambling and its relations to the severity levels of gambling were measured. The data were derived from two samples, The Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2010, postal survey (N = 2826) and The Finnish Gambling 2011 (N = 3451), telephone interview. These studies used South Oaks Gambling Screen (SOGS) and Problem Gambling Severity Index as a measure of gambling severity. In the epidemiological studies the prevalence of disordered gambling was found to be about 3% (Finnish Gambling 2011). Disordered gambling was more common among males and the younger age group. Disordered gambling was generally associated with socio-economic disadvantages like being divorced, unemployed or having a low level of education. Comorbid alcohol use and nicotine dependency as well as low self-perceived mental health status were associated with disordered gambling. Lotto (Finnish lottery) was the most popular type of game gambled, but slot machine and internet gambling were found to be associated with disordered gambling. The two treatment studies of this thesis describe the socio-demographic characteristics (N = 471), the severity of disordered gambling, gambling urge, gambling-related erroneous thoughts and the level of control of gambling among the treatment-seeking gamblers. In the treatment studies, comorbid alcohol use and depression were also studied. Moreover, changes in the severity of gambling, gambling urge, gambling-related erroneous thoughts and control of gambling, as well as alcohol use and the level of depression at baseline, post-treatment and 6- and 12-month follow- up were studied. The data were derived from the Peli Poikki program which is an internet-based 8-week cognitive behavioural therapy for gamblers. This study used NORC DSM-IV Screen for Gambling Problems as a measure of gambling severity. Results revealed that 78.8% of the treatment-seeking participants were disordered gamblers. 224 participants completed the treatment and after 8 weeks of treatment a significant decline was seen in gambling-related problems and gambling urge, and an improvement in control of gambling. The mood of participants improved and alcohol use decreased during the treatment period, and participants reported improvements in their social situations after the treatment. In conclusion, the prevalence of disordered gambling has been more or less unchanged during the past years in Finland. A specific socio-demographic group of individuals seems to be at higher risk of having and developing disordered gambling, especially with the abundant gambling opportunities in Finland. The results of the Peli Poikki program encourages implementing more evidence-based treatment options for disordered gambling in Finland.Rahapelaamishäiriö on monisyinen ilmiö, jonka syntyyn ja jatkumoon liittyy useita osatekijöitä. Rahapelaamishäiriön seuraukset voivat olla terveydellisiä, sosiaalisia, taloudellisia tai oikeudellisia. Ennen vuotta 2013 vain muutama kansainvälinen julkaisu rahapelaamishäiriön epidemiologiasta Suomessa oli saatavilla. Viime vuosina rahapelaamishäiriön tutkiminen Suomessa on lisääntynyt ja samalla tuntemus rahapelaamishäiriön epidemiologiasta ja hoidosta kasvanut. Tämä väitöskirja käsittelee tuoreimpaan tutkimustietoon pohjautuen rahapelaamishäiriötä kahdesta näkökulmasta: väestötutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisten rahapelaamishäiriöstä ja hoitotutkimus valottaa ilmiota yksilön näkökulmasta. Tässä väitöskirjassa on tutkittu väestötutkimusaineistoihin pohjautuen rahapelaamishäiriön esiintyvyyttä suomalaisessa väestössä sekä sosiodemograafisten taustatekijöiden, koetun terveyden ja hyvinvoinnin, rahapelaamisen tyypin ja liitännäisongelmien (kuten alkoholin riskikulutus ja tupakointi) yhteyttä rahapelikäyttäytymiseen ja rahapelaamishäiriön vaikeusasteeseen. Väitöskirjaan sisällytetyt väestötutkimuksen alaan kuuluvat osajulkaisut ovat I) postikyselytutkimus Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010 , (N = 2826) sekä II) puhelinkyselynä toteutettu Suomalaisten rahapelaaminen 2011 , (N = 3451). Rahapelaamishäiriön vakavuutta mitattiin väestötutkimuksissa kahdella eri mittarilla: South Oaks Gambling Screen (SOGS) ja Problem Gambling Severity Index (PGSI). Suomalaisten rahapelaaminen 2011 tutkimuksen mukaan rahapelaamishäiriön esiintyvyys väestötasolla oli noin 3 %. Rahapelaamishäiriö oli yleisempää miehillä ja nuoremmissa ikäluokissa kuin naisilla tai vanhemmissa ikäluokissa. Tutkimustulosten mukaan rahapelaamishäiriön esiintyvyys oli yhteydessä sosiaalisiin taustatekijöihin kuten avioeroon, työttömyyteen ja alempaan koulutustasoon. Samanaikainen alkoholin käyttö, tupakointi sekä mielenterveysongelmat olivat yhteydessä rahapelaamishäiriön vaikeusasteeseen. Lotto oli pelatuin rahapeli väestöotoksessa, rahapeliautomaattien ja internetin välityksellä pelatut rahapelit olivat kuitenkin voimakkaimmin yhteydessä rahapelaamishäiriön vaikeusasteeseen. Tässä väitöskirjassa on tutkittu hoitotutkimukseen pohjautuen hoitoon hakeutuneiden rahapelaamishäiriöstä karsivien rahapelaajien (N = 471) sosiodemograafisia taustatekijöitä, rahapelaamisen vaikeusastetta, rahapelihimoa, rahapelaamiseen liittyvien virheellisten uskomusten ja pelaamisen kontrollin astetta sekä liitännäisongelmia (masennus ja alkoholin riskikulutus) sekä muutoksia näissä muuttujissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen sekä 6 ja 12 kuukauden jälkiseurannoilla. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Peli poikki hoito-ohjelman (kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva virtuaaliterapia) aikana kerättyjä tietoja. Väitöskirjaan on sisällytetyt hoitotutkimuksen alaan kuuluvat osajulkaisut ovat III ja IV. Hoitotutkimuksissa rahapelaamishäiriön vakavuutta mitattiin NORC DSM-IV Screen for Gambling Problems- mittarilla. 78.8% osallistujista täytti rahapelaamishäiriön kriteerit. 244 osallistujaa kävi loppuun 8-viikkoa kestäneen hoito-ohjelman. Hoito-ohjelman läpikäyneiden osallistujien rahapelaamisen vaikeusaste ja rahapelihimo laskivat, kun taas rahapelaamisen kontrolli kasvoi. Lisaksi osallistujien mieliala koheni ja alkoholin kulutus ja negatiiviset rahapelaamisen aiheuttamat seurannaisvaikutukset vähenivät. Väitöskirjan osatöiden perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten rahapelaaminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 2000-luvulla. Tietyt sosiaaliset taustatekijät ovat selkeästi yhteydessä rahapelaamishäiriön vaikeusasteeseen ja kehittymiseen. Peli poikki hoito-ohjelman tulosten perusteella tutkittuun tietoon perustuvan hoito-ohjelman vaikuttavuus on lupaavaa, joten tutkittuun tietoon perustuvia hoito-ohjelmia ja malleja tulisi käyttää rahapelaamishäiriön hoidossa Suomessa laajemminkin. Avainsanat: esiintyvyys, internet-pohjainen hoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, pelityyppi, rahapelaamishäiriö, sosiaaliset taustatekijät, väestötutkimus
URI: URN:ISBN:978-952-245-964-0
http://hdl.handle.net/10138/40155
Date: 2013-08-28
Subject: käyttäytymistiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
castren_dissertation.pdf 1020.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record