Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus : Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930

Abstract

My doctoral dissertation Liberty, Equality, Comradely Love The politicization of family, marriage, and gender in the Finnish Communist movement before 1930 deals with discussions among Finnish Communists, both refugees of the Finnish Civil War who had escaped to Soviet Russia and those living in Finland, about a new gender order. These discussions were inspired by the debates, law reforms, and new practices in revolutionary Russia, which were transmitted to Finland by these refugees. The Bolsheviks basic ideas concerning women s emancipation was that this could be achieved through wage labour, which in turn would be enabled by the socialization of housework. In the process, the family would gradually wither away and be replaced by free unions between men and women.

I approach the subject by examining a network of Finnish communist activists that was interested in these themes. They translated, interpreted, modified, and circulated revolutionary texts, among them those written by Alexandra Kollontai and Lenin. The two key texts here are Kollontai s Communism and the family that was first published in Russia in 1918 and subsequently translated into Finnish in 1919 and 1920, and a collection of essays The New Morality and the Working Class that was partly translated into Finnish in 1922 and then translated in full four years later. The network comprised, for example, the editorial staff of Finnish communist newspapers both in Finland and in the Soviet Union.

I compare these Finnish discussions with those taking place at the same time in other Nordic countries and in the Weimar Republic, and also locate them in relation to earlier discussions on the subject within the international labour movement. I also contrast them with the prevailing discourse in Finland in which men and women had their own sphere of responsibilities and women answered for family matters both at home and within society at large.

The Finnish communists discussed various parts of the Bolshevik vision but didn t see it as an integrated whole resting on women s wage labour. There were also differences between the communist movements of the countries mentioned above. The Finnish communists, for example, didn t politicize abortion or discuss a woman s right to make reproductive choices, both of which were important issues in the communist movements of other countries, such as the German and Danish movements. Yet they formulated a distinctive agenda and participated in both the public debate and parliamentary discussions on this subject in Finland.

Väitöskirja Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930 tarkastelee sukupuolijärjestyksen politisoimista ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan aiheuttamassa yhteiskunnan hajoamistilassa, joka mahdollisti vakiintuneiden käsitysten kiistanalaistamisen ja vaihtoehtoisten järjestysten osoittamisen.

Hajoamisen jälkeisessä kamppailussa sukupuolijärjestyksen modernisoimisen suunnasta Suomessa voitolle pääsi ajatus sukupuolten luontoon pohjaavasta erilaisuudesta. Aiemmissa tutkimuksissa on kehitelty ajatusta sukupuolittuneesta kansalaisuudesta, jossa naiskansalaisuutta luonnehtii yhteiskunnallisen äitiyden käsite. Sen mukaan naiset ovat hoivan, kasvatuksen ja kotitalouden asiantuntijoita kaikkialla, perheestä valtiollisiin elimiin. Bol evikkien tasa-arvo-ohjelma taas perustui käsitykseen miesten ja naisten perimmäisestä samankaltaisuudesta ja historiallisesta eli muutettavissa olevasta sosiaalisesta sukupuolesta. Sen mukaan ansiotyö on naisen vapautumisen perusta, ja työssäkäynnin mahdollistaa kotitalous-, hoiva- ja kasvatustyön siirtäminen yhteiskunnan vastuulle. Perhe käy tällöin tarpeettomaksi ja korvautuu miesten ja naisten taloudellisista seikoista riippumattomilla vapailla liitoilla. Kumpikaan käsityksistä ei ollut uusi ja vallankumouksen jälkeistä tilannetta taustoitetaan työssä varhaisemmalla kehityksellä.

Sukupuolijärjestyksen politisoimista lähestytään muutaman työväenliikkeeseen eri lähtökohdista tulleen avaintoimijan ja tiettyjen avaintekstien muodostaman kommunikaatioverkoston pohjalta. Toimijat politisoivat teksteissään ja toiminnassaan sukupuolen ja seksuaalisuuden osoittamalla vaihtoehtoisia tapoja järjestää sukupuolten väliset suhteet ja pohtimalla sukupuolen merkityksiä. Verkostoituminen oli sekä henkilökohtaista että tiettyjen tekstien välittämää: avaintekstien kirjoittaminen, suomentaminen, kierrättäminen ja pohtiminen sitoivat ihmisiä samaan keskusteluyhteisöön. Keskustelua etsitään ennen muuta suomalaisten kommunistien Suomessa sekä Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa julkaisemista teksteistä.

Suomalaisten kommunistien keskustelu avaa osin radikaalisti uudenlaista mahdollisuuksien horisonttia. Bol evistinen visio kuitenkin pilkkoutuu osiin, keskustelua käydään erillisistä teemoista, eikä visio pohjaa naisten työhön vapauttamisen ajatukselle. Suomalaisesta keskustelusta myös puuttui elementtejä, jotka olivat keskeisiä vaikkapa muiden Pohjoismaiden ja Saksan kommunistisissa liikkeissä. Yksi näistä oli kysymys naisten oikeudesta hallita omaa ruumistaan.