Poikkeusajan kaupunkielämäkerta : Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9194-0
Julkaisun nimi: Poikkeusajan kaupunkielämäkerta : Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918
Tekijä: Nyström, Samu
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The Wartime Biography of Helsinki 1914 - 1918 The dissertation studies the crises in urban life in Helsinki during the First World War. The study examines how and why the war challenged everyday life and the survival strategies of the city and its citizens. The theoretical bases of this study are Amartya Sen s theory on the standard of living and Juha Siltala s writings about the aspiration to equality during times of crises. The impacts of World War I are examined in a wider European urban context. In this study I demonstrate how the fate of the urban community of Helsinki was in many ways similar to most other European urban communities during World War I. The basic structures of urban life were threatened and people had to cope with food and energy shortages, housing problems, increasing costs of living and security problems. In Finland, Russia and Germany the governments and city administrations could not fulfill the demands created by the equal share of sacrifice in the big cities. Black markets and profiteers became necessary parts of everyday life. The February Revolution of 1917 threw the entire Russian Empire into a period of struggle for power. The streets of the cities of the Empire were full of angry city-dwellers who were tired of worsening standards of living and an unequal share of sacrifice. As a capital city, the streets of Helsinki were not only places of local unrest but also locations for the national struggle for power. The Finnish revolution started in Helsinki at the beginning of 1918, and Helsinki was the capital and heart of the revolution for two and a half months. Urban unrest, streetfights and terror were not limited to the Russian Empire. Similar processes were launched in Germany and other Eastern European countries in the following years. During the time of crises the city of Helsinki and its city-dwellers had to develop their own survival strategies. The city had to organize many kinds of support for the hungry, jobless and poor. At the same time the city had no power or even the will to be the only provider for citizens. Everyone had to learn how to fulfill the needs of everyday life during wartime. People started to establish many kinds of social networks and individual organizations to cope with the worsening problems. No one could survive alone in the big city during the times of crises.Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin ja helsinkiläisten elämää eurooppalaisessa urbaanissa kontekstissa ensimmäisen maailmansodan kriisiaikana. Tutkimuksen kohteena on ollut, miten ja miksi kriisiaika vaikutti helsinkiläisten elämään, miten aikalaiset ongelmatilanteet kohtasivat ja minkälaisia ratkaisuja he ongelmiin hakivat. Tutkimuskysymyksiä on lähestytty kolmen tutkimusteeman, turvallisuuden, taloudellisen toimeentulon ja elämän perusehtojen täyttymisen kautta. Tärkeimpinä tulkinta-aparaatteina on käytetty Amartya Senin ja Juha Siltalan omissa kriisiaikojen tutkimuksissaan esiin nostamia vertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuden tunteeseen liittyviä ajattelumalleja. Näiden avulla on tarkasteltu sitä, miten aikalaiset kokivat kriisiajan ongelmat ja niihin valtiollisella tai paikallisella tasolla haetut ratkaisut. Helsingin ja helsinkiläisten kokemukset vuosilta 1914 - 1918 osoittavat, miten suuressa modernissa kaupungissa eläminen on riippuvaista monenlaisista teknisistä, taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista verkostoista - niin paikallisesti kuin globaalisti. Mitä enemmän näiden toiminta vaikeutuu, sitä ongelmallisemmaksi kaupunkilaisten elämä muodostuu. Monet maailmansodan kriisiajan ongelmista Helsingissä johtuivat aluksi maailmansodasta ja olivat luonteeltaan yleiseurooppalaisia tai vähintään Venäjän imperiumia koskevia - kriisiaika tuli kaupunkiin ulkopuolelta. Pitkittyessään kriisistä tuli myös sisäinen ja vaikeudet johtivat lopulta myös paikallisyhteisön hajoamiseen toisiinsa vihamielisesti suhtautuneisiin ryhmiin. Kaupungissa asutaan tiiviisti muiden ihmisten keskellä, jolloin elämisen keskeisenä edellytyksenä on kaupunkiyhteisön jäsenien keskinäinen toimeentulo ja luottamus. Jos ongelmia ei pystytä ratkaisemaan niin, että suurin osa yhteisön jäsenistä kokee ratkaisut oikeudenmukaisiksi tai välttämättömiksi, on uhkana yhteisön hajoaminen kilpaileviin ryhmiin ja lopulta pelastukoon ken voi -tunnelma. Helsingissä yleistä tahtoa ja voimaa kaupunkiyhteisön koossa pitämiseen ja uhrauksiin ei oikeastaan missään vaiheessa maailmansotaa löytynyt. Sen sijaan alatasolla kaupunkilaiset muodostivat monenlaisia verkostoja, joiden avulla pyrittiin etsimään helpotusta kriisiajan ongelmiin. Näiden avulla pyrittiin etsimään turvaa, elintarvikkeita, ansiomahdollisuuksia ja selviytymispelin kannalta tärkeitä tietoja. Eurooppalaisessa mittakaavassa helsinkiläisten kohtalo maailmansodan vuosina oli jopa verrattain helppo, mutta kriisiajan kaupunkiyhteisöön lyömät haavat olivat siitä huolimatta maailmansodan päätyttyä syviä ja erittäin vaikeasti parannettavia.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9194-0
http://hdl.handle.net/10138/40334
Päiväys: 2013-10-11
Avainsanat: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
nystrom_vaitoskirja.pdf 2.467MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot