Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus

Show simple item record

dc.contributor.author Mietola, Reetta
dc.contributor.author Teittinen, Antti
dc.contributor.author Vesala, Hannu T.
dc.date.accessioned 2013-09-09T10:30:58Z
dc.date.available 2013-09-09T10:30:58Z
dc.date.issued 2013-03-07
dc.identifier.isbn 978-952-11-4139-3
dc.identifier.issn 1796-1637
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/40351
dc.description.abstract Vuonna 2010 Suomessa käynnistettiin kehitysvammaisten asumisen ohjelma (KEHAS-ohjelma), jonka tavoitteena on yksilöllinen asuminen sekä laitoksista että lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille. Selvityksessä tarkastellaan Ruotsin, Skotlannin, Norjan, Tanskan, Hollannin ja Saksan asumispalvelujärjestelmiä ja niiden hyviä käytäntöjä. Lisäksi arvioidaan, miten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusta käytetään kehitysvammaisten asumiseen. Yleisenä trendinä muissa maissa on yksilöllinen asuminen pitkälti tuetun asumisen ratkaisuina. Kyse on yksittäisistä asunnoista, joissa asukkaat asuvat tukipalveluiden avulla. Erityisesti henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto on mahdollistanut useissa maissa innovatiivisia tuetun asumisen ratkaisuja. ARAn investointiavustus kohdistuu tällä pääosin ryhmäkotimuotoiseen asumiseen. Monipuolisempia asumisratkaisuja tarvitaan. RAY:n tukiasuntojen hankinnoissa asukkaan tarpeet otetaan huomioon, mutta vuosittain hankittujen asuntojen määrä on melko pieni. Kehitysvammaisten asumisen kehittämiseksi suositellaan: 1. Kehitysvammaisten muutot ja asuminen suunnitellaan niin hyvin, ettei kriisitilanteita muodostu. 2. Henkilökohtaista apua hyödynnetään kehitysvammaisten asumisen tukemisessa, kuten päivittäisissä toiminnoissa selviytymisessä. 3. Henkilökohtaista budjetointia voidaan käyttää asumisessa, jolloin budjetin koko asetetaan asumistarpeen mukaisesti. 4. Asumisen laatusuositukset ulotetaan kattamaan kaikki asumiskohteet. Uusien asuntojen koko on vähintään 45–50 m². Uudet asunnot rakennetaan osaksi tavanomaista asuntokantaa. 5. Peruskorjaamalla asuntoja tuetaan vammaisten kiinnittymistä osaksi yhteisöä. Yksittäisten asuntojen käyttöä sekä omistus- että vuokra-asuntokannasta lisätään huomattavasti. Osa voi olla tukiasumista ja osa muodostaa uudentyyppisiä asuntoryhmiä tai korttelitason asumisratkaisuja. Myös omistus- ja osaomistusasuminen ovat mahdollisia ratkaisuja. 6. Ryhmämuotoisten kohteiden asuntojen enimmäismäärä on alle 10. Asunnon koko on vähintään 35 m² sisältäen keittiötilan ja kylpyhuoneen. Suosituksena on nykyistä suuremmat asuintilat ja pienemmät yhteis- ja henkilökunnan tilat. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Ympäristöministeriö fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristö 3/2013 fi
dc.subject kehitysvammaiset fi
dc.subject KEHAS fi
dc.title Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus fi
dc.title.alternative Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Ympäristöministeriö fi
dc.subject.ysa asuminen fi
dc.subject.ysa erityisryhmät fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SY3_2013_Kehitysvammaisten_asuminen_FINAL.web.pdf 1012.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record