Eriytyvät kaupunkikoulut : Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-272-530-1
Title: Eriytyvät kaupunkikoulut : Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä
Author: Bernelius, Venla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:1796-7236
Abstract: The differentiation of public schools and the growing popularity of school choice in Helsinki have become widely discussed issues in Finland marked by internationally acclaimed PISA-results during recent years. At the same time researchers have documented a noticeable growth in the spatial socioeconomic and ethnic segregation within the city. The aim of this doctoral thesis is to analyse the effects of growing spatial segregation to schools and study the mechanisms by which the differentiation of schools and individual pupils outcomes is connected to the changing socio-spatial structure of the city. The theoretical standpoint is one of the central questions in the field of urban geography: the way in which urban socio-spatial structure affects individuals and social processes. The main research question is, whether internationally described processes of urban segregation and school segregation can be shown to operate also in the egalitarian Finnish context, and whether there are signals of neighbourhood effects or school effects within the neighbourhoods and schools of Helsinki. The quantitative research has been conducted through several individual research designs, which have been designed to focus on the key mechanisms linked to processes of segregation. The research shows that the changing patterns of spatial socioeconomic and ethnic differentiation have a profound effect to the conditions in which the urban schools operate, especially through the differentiation of the schools student base. Similarly the schools reputation and popularity are connected to the socio-spatial characteristics of the neighbourhoods in ways which shape school choices and housing choices the made by educationally motivated families. One of the key observations is that the rejection of schools in relatively disadvantaged neighbourhoods is particularly consistent. The results provide evidence of processes of segregation in the neighbourhoods and schools in Helsinki, as well as suggest that there is a possibility of a trend of polarisation through the relative disadvantage and advantage of certain neighbourhoods and schools in the observed processes. The interconnected developments can affect both urban schools and neighbourhoods in the future, if the (un)popularity of certain schools influences not only the school choices, but also the housing choices of urban families.Helsinkiläisten peruskoulujen kansallisesti suuret erot ja oppilaiden kouluvalinnat ovat nousseet viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samanaikaisesti kaupunginosien väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat selvästi kasvaneet. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan kaupunginosien eriytymisen vaikutuksia helsinkiläisten koulujen ja koululaisten näkökulmasta ja selvitetään, millaisin mekanismein koulujen eriytyminen kytkeytyy kaupungissa havaittuihin naapurustojen muutoksiin. Tutkimuksen ytimessä on oletus kaupunkisegregaatiosta etenevänä prosessina, jossa kouluilla voi olla merkittävä rooli alueellisena instituutiona. Tärkein tutkimuskysymys on, näkyykö Suomessakin merkkejä kansainvälisesti kuvatuista, kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä itseään ruokkivista segregaatioprosesseista ja eroja edelleen kasvattavista vaikutuksista, kuten alue- ja kouluvaikutuksista. Tutkimuskysymystä on lähestytty useiden eri tutkimusasetelmien ja aineistojen kautta, tarkentaen mekanismien tarkastelua yksilöiden oppimistuloksiin liittyvien aluevaikutusten analyysiin ja kouluvalintojen mallintamiseen alueellisten väestömuuttujien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asuinalueiden kehityskulut vaikuttavat merkittävästi koulujen toimintaedellytyksiin ja oppimistuloksiin erityisesti koulun oppilaspohjan valikoitumisen kautta. Koulujen väliset toimintaympäristöjen ja tulosten erot ovatkin Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä. Lisäksi koulujen maine ja suosio kiinnittyvät naapurustoihin tavalla, joka osaltaan ohjaa edelleen lapsiperheiden kouluvalintoja ja muuttopäätöksiä. Segregaatiokehityksen näkökulmasta erityisen merkittävä havainto on, että sosioekonomiselta rakenteeltaan heikoimpien alueiden koulujen torjunta näyttäytyy oppilaiden kouluvalinnoissa varsin säännönmukaisena. Tulokset tukevat tulkintaa kaupunkikehitykseen liittyvästä segregaatioprosessista, jossa eriytyminen asuinalueilla ja kouluissa voi edetä tuottaen erojen kumulatiivista kasvua ääripäissä; yhtäällä suhteellisen laskun ja toisaalla nousun kautta. Kaupunkikehityksen ja koulujen välisestä yhteydestä muodostuva vastavuoroinen prosessi voikin vaikuttaa osaltaan paitsi koulujen, myös asuinalueiden tulevaan kehitykseen.
URI: URN:ISBN:978-952-272-530-1
http://hdl.handle.net/10138/40355
Date: 2013-09-27
Subject: kaupunkimaantiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
bernelius_vaitoskirja.pdf 3.571Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record